ajatukset levällään

Kuva: Pixabay

Nyt alkaa self-helppi. Sitä kirjoittaminen on mulle, ja sitä tällä hetkellä kaipaan, helppiä. Olen hieman yli kahdenkymmenen ja ehkä vähän hukassa. Tiedän, että tää on varmasti ihan normaalia, pelkkä vaihe tässä aikuisuuden myllerryksessä! Ehkäpä ne asiat kirkastuu ajanmyötä. 

Mutta ennen sitä, täytyy sietää epävarmuutta ja omia ajatuksia, niitä negatiivissävytteisiäkin. Laittamalla mustaa valkoselle vois löytää positiivisiakin puolia enemmän ja vaikka keskittyä niihin. Koska ei jaksais yhä uudestaan ja uudestaan riutua turhissa päätelmissä. Ne ois ihan vapaita lähtemään mun päästä.

Seuraava kuulostaa omaan korvaan hurjalta, typerältä, korkeelentoselta, mut samalla just siltä self-helpin päämäärältä: itsensä löytäminen. Niinkin yksinkertaisia asioita kuin mistä tykkään, mistä en, mitkä asiat tekee mulle hyvää ja mitkä ei. Tehdä itseään selvemmäksi itselle. Ehkä huono epävarmuus joutuis sit vähän väistämään onnellisen epävarmuuden tieltä. 

Jep, ehkä alotuskappale oli tässä. Hyvä minä.