Appreciation is a wonderful thing: It makes what is excellent in others belong to us as well – Voltaire

Blogkirjoitus perustuu pääosin Sanna Wenströmin kirjoittamiin artikkelehin, lähteet löytyvät blogikirjoituksen alta. Alkuperäiset lähteet löytyvät Sannan artikkeleista.

Vahvuusvalmennus on siitä ihana asia, että se on vastavuoroisesti voimaannuttavaa. Parhaimmillaan kohtaaminen on arvostavaa, kunnioittavaa ja vapauttavaa. Yhteinen huumori ja pilke silmäkulmassa, alkuun puhutaan vähän niitä näitä, rentoudutaan – näin yhteys avautuu ja luottamusta rakennetaan yhteisen avoimen dialogin kautta.

Sovimme vahvuusvalmennuksesta Tiinan kanssa. Juttelimme siitä, miten tärkeää on, että työelämässä saa työskennellä omista vahvuuksista käsin. Mitä kaikkea hyvää se tuo tullessaan mm. työhyvinvoinnin kannalta.

Sanna Wenströmin mukaan vahvuuksilla on valtava voima työelämässä! Tutkimukset osoittavat, että kun ihminen voi hyödyntää vahvuuksiaan, hän kukoistaa työssä jopa 18 kertaa muita todennäköisemmin (Hone et al., 2015). On todettu, että vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä muun muassa itsetuntoon, hyvinvointiin eri elämänalueilla, terveyteen, hyvään elämään (eudaimonia) ja merkityksellisyyden kokemiseen (esim. Wood et al., 2011). Sairaalaorganisaatiossa vahvuusperusteisen johtamisen ja organisoinnin soveltaminen puolestaan vähensi henkilöstön vaihtuvuutta 50 % ja paransi potilastyytyväisyyttä 160 % (Hodges & Clifton, 2004).

Ehdotin Tiinalle VOIMAKEHÄ® – ohjausta. Tiina innostui ajatuksesta. Mitä pidemmälle ohjaustilanne eteni, havahduin siihen, miten tutustuin Tiinaan uudella tavalla. Aloin nähdä hänet ihan uusin silmin.

Tiinasta piirtyi kuva taitavana terveysalan ammattilaisena ja pysähdyimme yhdessä pohdiskelemaan hänen vahvuuksiaan työyhteisössä. Esiin nousi vahvuuksia kuten kokonaisuuksien hahmottamiskyky, järjestelmällisyys, huolellisuus, pitkäjänteisyys, päättäväisyys ja organisointikyky. Heti ymmärsin, miten tärkeän asia äärellä oltiin molemmat. Nämä olivat vahvuuksia, jotka tulivat esille töissä ja näihin vahvuuksiin tutustuin nyt ensimmäistä kertaa. WOW!

Tiinasta nousi esiin myös monia vahvuuksia, joita olisin myös ilman VOIMAKEHÄ®-työskentelyä osannut luetella kuten empatiakyky, rauhallisuus, innostus uusiin asioihin ja taidoista mm. ihmissuhdetaidot, ryhmänohjaustaidot, hyvät unenlahjat ja sosiaaliset taidot. Voimakehätyöskentely laajensi minulle kuvaa Tiinasta myös työyhteisönsä jäsenenä.

Miksi on ajoittain tarpeellista ja työkykyä tukevaa, laajentaa omaa käsitystä omasta itsestään? Tähän voi vastata monella tapaa. Itse olen huomannut työssäni valmennuksia tehdessäni, että kun ihminen on pitkään samassa työtehtävässä, sekä oma, että muiden työyhteisössä olevien käsitys tästä ihmisestä saattaa alkaa kapeutumaan vähitellen. Silloin jää myös ihmisen vahvuudet hyödyntämättä ja huomaamatta työyhteisössä. Hän ei myöskään pääse työskentelemään omista vahvuuksista käsin. Ihminen ei enää yllä parhaimpaansa, koska myös se oma käsitys omista kyvyistä ja taidoista kapenee. Tähän tarvitsemme vahvuusvalmennusta niin, että jokainen ihminen yltäisi omaan potentiaalinsa ja työskentelisi omalla voimavyöhykkeellä. Voimavyöhykkeellään ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin – kukoistaa työssään ja elämässään.

Sanna Wenströmin mukaan sana ”voimakehä” tai ”voimavyöyhyke” on käännöksemme käsitteestä ”power zone”, jota on käyttänyt VIA instituutin puheenjohtaja Neal Mayerson (2015). Mayersonin mukaan on tavallista, että ihmiset työskentelevät pelkästään osaamisensa varassa ilman, että työ vastaa heidän luonteenvahvuuksiaan tai intohimoaan. Tällöin ihminen voi kyllä menestyä, mutta hän ei työssään koe innostuneisuutta tai merkityksellisyyttä. Kun taas ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään, joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen vyöhyke (Mayerson, 2015; Niemiec, 2018). Voimavyöhykkeellä luonteenvahvuudet, kyvyt, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, resurssit ja arvot kohtaavat (power zone, Mayerson, 2015).

Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi?

Tiina myös koki, että VOIMAKEHÄ®-työskentely oli antoisaa ja oli todella hyvä tapa syventää omaa itsetuntemustaan. Myös oma tapa toimi ja rooli työpaikalla hahmottui.

Arvotyöskentely antoi tällä kertaa eniten pohdittavaa Tiinalle tässä vahvuusvalmennuksessa. Arvot luovat merkityksellisyyttä ja ohjaavat valintoja, ovat ikään kuin toimintamme moottoreita.

Vahvuusvalmentajana kysyin Tiinalta hyödyllisiä kysymyksiä:

• Mitä hyvää arvosi kertoo sinusta ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä?
• Mitä hyvää arvosi kertoo elämäntilanteestasi tällä hetkellä?
• Mitä hyvää rohkeus kertoo kyvystäsi tehdä päätöksiä?
• Mitä hyvää seuraavat arvot: hyvinvointi, terveys ja ravinto, kertoo nykyisestä elämäntilanteestasi?
• Jos saisit kysyä itseltäsi kysymyksen arvoihisi liittyen mikä kysymys se olisi?
• Tiina vastasi tähän: Elätkö tällä hetkellä arvojesi mukaista elämää?

Sanna Wenströmin mukaan arvot ohjaavat ajan, rahan ja resurssien käyttöä ja tulevat ilmi etenkin valintatilanteissa. Arvojen selkeyttäminen toisin sanoen myös helpottaa päätöksentekoamme ja valintojamme. Erityisesti aikuisella arvojen merkitys urapolulla voi olla ratkaiseva. Työn ja henkilökohtaisten arvojen yhdenmukaisuus on osa työn merkityksellisyyden kokemusta (Martela & Pessi, 2018). Merkityksellinen työ tarjoaa jonkin ”suuremman” päämäärän, sen tavoitteisiin on mahdollista sitoutua henkilökohtaisesti, ja sen kautta ihminen voi kehittyä ja toteuttaa itseään.

Pohdittiin myös, miten vahvuutta voi olla myös liikaa ja mitä seurauksia sillä on.

Tiina pohti lopuksi, että hän oli yllättynyt, miten paljon Voimakehästä sai irti: monipuolinen, herättävä ja todella laaja – antoi voimaa ja intoa elämään ja työelämään. Vahvuusvalmennus saa jatkoa loppukeväästä.

Kiinnostuitko VOIMAKEHÄ®-työskentelystä?

Tutustu VOIMAKEHÄ®-valmennukseen tästä

Lähteet/Källor

Sanna Wenströmin artikkelit:

VOIMAKEHÄ®- löydä omat vahvuutesi

Vahvuuksien voima työelämässä

Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi?

Kuka olen?

Nimeni on Kristina ”Krisse” Ström. Olen kouluttanut sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan henkilökuntaa valmentavaan työotteeseen ja ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen vuodesta 2015 lähtien mm. KirsiConsulting Oy / Live säätiön toimesta. Julkaisimme vuonna 2018 ”Ope valmentaa” -kirjan yhdessä Kati Pakkalan kanssa.

Valmentava työote, arvostava vuorovaikutus, vahvuusvalmennus VOIMAKEHÄ® avulla ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus ovat erityisen lähellä sydäntäni.

”Miten maailma pelastuu? Miten maailmanrauha saavutetaan? Uskomme, että arvostavalla vuorovaikutuksella ja valmentavalla työotteella” Pakkala & Ström. 2018. Ope valmentaa. Onnistu ja valmenna muitakin onnistumaan.

Koulutus

KTM, kauppaopettaja, opinto-ohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja Life Coach

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Solution-Focused Practitioner IASTI)

Master Solution-Focused Practitioner of Coaching IASTI

VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentaja

VOIMAKEHÄ®-mentori

Työnohjaaja (STOry)

Väitöskirjatutkija

Lisätietoa tästä

#arvostavavuorovaikutus #education #ratkaisukeskeisyys #valmentavatyöote #valmennaonnistumaan #arvostavakohtaaminen #vuorovaikutuksellisuus #dialogue #voimakehä #voimakehävalmennus #positiivinenpsykologia #ratkaisukeskeisyys #lösningsfokuseratarbetssätt #coachandearbetssätt #lösningsfokuseratförhållningssätt #nepsy #neuropsykiatriskcoaching #lösningsfokuseradneuropsykiatriskcoach #styrkecirkeln #uppskattandebemötande

Kuvassa Tiina VOIMAKEHÄ® -valmennuksessa

Steve Jobs kerrotaan sanoneen: ”Vain ne, jotka ovat tarpeeksi hulluja luullakseen muuttavansa maailmaa, ovat niitä, jotka sitä myös muuttavat”. Miten he sitä maailmaa muuttavat? Muuttavatko hyvässä vai pahassa?

Historian kirjat ovat täynnä kertomuksia ihmisistä, jotka ovat sokeutuneet omasta ja ajatustensa erinomaisuudesta, ovat muuttaneet maailmaa mutta järkyttävin seurauksin.

Jobsin sitaattiin liittyy monia näkökulmia, yksi niistä voisi olla täynnä pientä arjen kauneutta, mahdollisuuksia, toiveikkuutta ja voimaannuttavia oivalluksia.

Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi, saada vahvistusta ja hyväksyntää ihmisenä. Toisen ihmisen kohtaaminen arvostavalla tavalla, saa meidät pysähtymään, keskittymään ja se edellyttää meiltä läsnäoloa.

Arvostava vuorovaikutus on kuitenkin enemmän kuin sitä, että herkeämättä ja hyväksyvästi kuuntelee toista ihmistä, antaa hänelle tilaa pohtia omia ajatuksiaan kaikessa rauhassa.

Arvostaminen näkyy keskustelussa myös siten, että kuuntelijana on valmis luopumaan hetkeksi omista ennakko-odotuksistaan ja ennakkoluuloistaan.

Valmentavassa työotteessa käytetään monia työkaluja, jotka liittyvät dialogiosaamiseen. Näitä työkaluja ovat mm. positiot. Nämä ovat avoin tila (not-knowing), asiantuntija ja tasavertainen.

Työyhteisökehittäjä Anneli Litovaara luonnehtii positioiden tietoista käyttöä dialogissa seuraavalla tavalla:
”Positiot eivät ole rooleja, vaan näkökulmia. Tärkeää on jatkuva liike eri positioiden välillä. Oleellista on, että teemme tietoisen valinnan, mikä positio on aktiivisena ja mitkä jäävät taustalle.”

”Oleellista on kohdata ihmiset arvostavasti, ilman ennakkoluuloja. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa asiantuntijalla ei ole ennakkokäsitystä asiakkaan ongelmasta eikä valmista ratkaisua siihen”

Hyvää ja kaunista dialogia voi vaalia myös omassa arjessa ilman näitä ammattilaisten käyttämiä työkaluja. Tilan antaminen, avoimmuus, vahvuuksista ammentaminen, ei-tuomitseva asenne, kärsivällisyys, ystävällisyys, hymyilevä ja hyväksyvä olemus, kohteliaisuus ja huomaisuus johdattavat meidän dialogissa olennaisen äärelle tai ainakin ne mahdollistavat arvostavamman kohtaamisen.

”De människor som är galna nog att tro att de kan förändra världen, är de som gör så.” Steve Jobs

Ibland känns det väldigt befriande att jonglera med sina tankar och reflektera sin egen inställning till omvärlden. Är det verkligen så att de som tror att de kan förändra världen, är de som gör så? Är förändringen i så fall positiv eller negativ eller både och?

Vissa mänskor har haft en sannerligen stor betydelse för att förändra världen, både på gott och ont. För att inte gå in på förintelsen eller dylika hemskheter i världshistorien, väljer jag istället ett mera vardagligt och jordnära sätt att förhålla mig till att förändra min värld.

Vad behöver hända för att få till stånd en positiv förändring i min värld och vad är det jag egentligen vill förändra? I många års tid har jag reflekterat mitt eget sätt att bemöta andra människor, hur bemöter jag den andra på ett uppskattande sätt?

Frågan jag ställde mig själv kunde få ett långt svar men jag väljer istället på att koncentrera mig på de reflektioner som jag kommer att tänka på från de senaste dagarna. Ett arbetssätt jag har förlitat mig på i två årtionden är det lösningsfokuserade förhållningssättet och det coachande arbetssättet. Det ger mig många verktyg att delta i en dialog på ett respektfullt och uppskattande sätt, att medvetet använda mig av de olika positionerna, är ett av dessa välfungerande verktyg.

Positionerna är öppen (not-knowing positionen), expert positionen och den jämlika positionen. Jag förhåller mig till en dialog som till en upptäcksresa, en dialog behöver inte styras eller kontrolleras, utan snarare låta saker och ting hända i sin egen takt.

Innan en dialog nollställer jag mig själv. Jag sätter allt det negativa jag har hört om den andra, stereotypida uppfattningar, fördomar och förväntningar till sidan, för att koncentrera mig helt och fullt på vad den andra har att säga. Ett uppskattande bemötande kännetecknas även av det att den andra känner sig bekräftad och accepterad som mänska, den andra för göra sig hörd och synlig.

Ett uppskattande bemötande kan vem som helst av oss, det kräver varken verktyg eller yrkeskunskap. Det som möjliggör ett respektfullt och uppskattande bemötande är att inte ta något för givet, respektera och uppskatta sig själv som människa, att ha en uppriktig vilja att försöka förstå den andra, ge utrymme åt den andras tankar, uppfattningar och förklarningsmodeller.

Man kommer långt med gammaldags vänlighet, hänsynsfullhet och artighet, ett öppet sinne, att medvetet se det fina, vackra, unika och hållbara samt styrkorna i den andra, ha tålamod att lyssna och fråga sig fram samt att ha ett icke-fördömmande, varmt och välkommande förhållningssätt.

Steve Jobs citat:
Here’s to the crazy ones, the misfits, the rebels, the troublemakers, the round pegs in the square holes… the ones who see things differently – they’re not fond of rules… You can quote them, disagree with them, glorify or vilify them, but the only thing you can’t do is ignore them because they change things… they push the human race forward, and while some may see them as the crazy ones, we see genius, because the ones who are crazy enough to think that they can change the world, are the ones who do.” – Think Different, narrated by Steve Jobs

Lähteet/Källor

Työyhteisökehittäjä Anneli Litovaara sitaatit: Kaikuviesti 01/2009

Steve Jobs sitaatit: Think Different, narrated by Steve Jobs

Ström & Pakkala. Ope valmentaa – onnistu ja valmenna muitakin onnistumaan. Rakkauskaravaani. 2018.

Kuka olen?

Nimeni on Kristina ”Krisse” Ström. Olen kouluttanut sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan henkilökuntaa valmentavaan työotteeseen ja ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen vuodesta 2014 lähtien mm. KirsiConsulting Oy toimesta. Julkaisimme vuonna 2018 ”Ope valmentaa” -kirjan yhdessä Kati Pakkalan kanssa.
Valmentava työote, arvostava vuorovaikutus, vahvuusvalmennus VOIMAKEHÄ® avulla ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus ovat erityisen lähellä sydäntäni.

”Miten maailma pelastuu? Miten maailmanrauha saavutetaan? Uskomme, että arvostavalla vuorovaikutuksella ja valmentavalla työotteella” Pakkala & Ström. 2018. Ope valmentaa. Onnistu ja valmenna muitakin onnistumaan.

Koulutus

• KTM, kauppaopettaja, opinto-ohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja Life Coach
• Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Solution-Focused Practitioner IASTI)
• Master Solution-Focused Practitioner of Coaching IASTI
• VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentaja ja VOIMAKEHÄ®-mentori
• Työnohjaaja (STOry)
• Väitöskirjatutkija

Lisätietoa tästä

#arvostavavuorovaikutus #education #ratkaisukeskeisyys #valmentavatyöote #valmennaonnistumaan #arvostavakohtaaminen #vuorovaikutuksellisuus #dialogue #voimakehä #voimakehävalmennus #positiivinenpsykologia #ratkaisukeskeisyys #lösningsfokuseratarbetssätt #coachandearbetssätt #lösningsfokuseratförhållningssätt #nepsy #neuropsykiatriskcoaching #lösningsfokuseradneuropsykiatriskcoach #styrkecirkeln #uppskattandebemötande #reflectionsonappreciation