Ei ehdi

Olisi niin monta ajatusta tänne kirjoitettavana, mutta totuus on, että en ole ehtinyt enkä jaksanut. Olen sillä tavalla perfektionisti, että haluan kirjoittaa rauhassa. Taaperon seurassa on hankala keskittyä mihinkään muuhun. Kaiken lisäksi meidän taapero on ollut nyt jo pari viikkoa kipeänä, nukkunut miten sattuu päivin ja öin ja hereillä ollessaankin ollut enemmän ja vähemmän reppana. Sen lisäksi meidän arki on ollut sitä tavallista: ruoanlaittoa, ulkoilua, oman ja miehen liikuntaharrastuksen sovittamista muuhun arkeen, aikataulujen laatimista, siivoamista ja tiskaamista, ystävien kaipaamista, morkkista syödyistä suklaista, jne.

Tänään oli taas pakko imuroida lapsen mennessä nukkumaan. Oli ihan oikeasti pakko, kun lapsen aamupäivän paras leikki oli roskien kerääminen ja kuljettaminen roskikseen. Äidin sydämessä kolkutti, kun pienet suloiset sormet toivat äidin näytille auringonkukansiemeniä, vanhoja kurkun palasia, leivän murusia ja hedelmien siemeniä. Sitten kirjoitin toiseen blogiini pitkästä aikaa meidän perhekuulumisia ja nyt lapsi inahtelee tunnin uniensa jälkeen. Jäiköhän minulta nyt oma teehetki välistä? Yleensä lapsi nukkuu päivällä 1,5-2 tuntia. Kyllä, siis mulla on toinenkin blogi. En kuitenkaan aio sitä täällä mainostaa enkä paljastaa sen nimeä. Tämä ihan vain siksi, että oon perustanut tämän blogin nimenomaan siksi, että täällä voin olla enemmän anonyymi taas jälleen kerran. Minulla on aina ollut taipumusta toisten jonkinlaiseen mielistelyyn ja muiden ihmisten ajatusten pelkäämiseen. Tämän blogin avulla opettelen siitä lopullisesti eroon. Siksi on mukavaa olla täällä ihan anonyymi: pelkkä, ihan oikea minä. Kyllä mä olen rehellinen muuallakin, mutta siellä ehkä siloittelen asioita enemmän. En uskalla aina sanoa omia mielipiteitäni jne. Joskus kirjoitan lisää siitä, miksi musta on tullut sellainen. Nyt en ehdi.

Lapsen sairastaminen on toisaalta ollut jopa huojentavaa. Ei ole voitu mennä muskariin tai muihin lapsen pieniin harrastustapaamisiin. On ollut pakko huilata ja olla kotona. Se on tehnyt mullekin hyvää. On leikitty pehmoleluilla ja piirretty, muovailtu uudella muovailuvahalla ja katsottu lastenohjelmia netistä. Oltu vaan ja laiskoteltu. Ihan luvan kanssa.

Yritän opetella kirjoittamaan lyhyemmin ja nopeammin, jotta saisin ajatuksia tänne ylös. On niin paljon totuuksia meidän elämästä, joita haluaisin tänne jakaa. Palaillaan ja mukavaa viikkoa kaikille!

Toivottaa Rehellinen äiti