Älä tee kaikkea kerralla

Sanon tämän vakavana varoituksena, älä tee kaikkea kerralla.

Äkkiä olin tilanteessa, jossa olin ostanut asunnon, suunnittelin pientä lattianvaihtoa, omani asuntoni piti laittaa myyntiin ja minun pitäisi myös ostaa huonekalut tulevaan kotiini.

Järkevä ihminen tekisi listan, priorisoisi sen ja etenisi listan mukaan. Ottaisi selvää toimitusajoista ja päivittäisi listaa uudelleen. Väsynyt, juuri eronnut, hämmentynyt tyttö tarttui kaikkeen vähän samaan aikaan. Kyllä silläkin tavoin valmista tulee, mutta saat itsesi aika uupuneeksi ja sekaisin.

Minä siis yritin samanaikaisesti etsiä lattiamateriaalia, sohvaa, sänkyä, lipastoa, kirjahyllyä, pakata ja kilpailuttaa välittäjiä. Olin uupunut, itkin ja kysyin ihan miljoonasti neuvoja. Töissä oli vaihe jossa toimistomme muutti rakennuksesta toiseen, toimistomuutto viivästyi ja siitä kohkattiin ihan hirveästi. Kotona oli aika ankeaa, pahvilaatikot olohuoneessa muistuttivat lähestyvästä erosta. Halusin karata, johonkin missä olisi hiljaista eikä kukaan kysyisi mitään, enkä joutuisi päättämään enää yhtään asiaa.

Liika on liikaa. 

Silti yritin parhaani mukaan keskittyä asioihin ja toimia tehokkaasti. Väsymys teki kaikesta mahdotonta enkä osannut päättää mitään. Mietin itsekseni, että on tämäkin, saan sisustaa kodin ihan alusta lähtien juuri sellaiseksi kuin haluan ja nyt kun saan tehdä sen, en pysty tekemään päätöksiä. Ja kun sain yhden asian päätettyä, piti aina siirtyä seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan. 

Joten ystäväiseni, vaikka aika on kallisarvoista ja tuntuu että pitäisi mennä etsimään asioita tai selata pinterestiä etsien ideoita, niin istu silti alas ja kirjoita mitä sinun pitää tehdä,ensin isot otsikot kuten sohva, sänky, lattia ja sitten alla ranskalaisilla viivoilla mitä haluat. Pidä mukana muistikirjaa ja kirjaa siihen mitat, äläkä luota siihen että muistat mikä oli hyvä mitta, vaikka kuinka tekisit muistisääntöjä ja olisit hyvä muistamaan asioita. Kiire, stressi ja unettomuus pyyhkivät sen kaiken pois. Mutta eipä silläkään ole väliä, sitten menet asunnolle ja teippaat asiat maalarinteipillä lattiaan yhä uudestaan ja uudestaa.

En vieläkään tiedä kumpi olisi parempi, pitää lepohetkiä (pakollisia) vai puskea eteenpäin niin että kaikki valmistuu. Välillä en jaksanut, joten lepäsin ja palasin inhimilliseksi ja välillä jos yritin levätä, niin stressasin niin paljon tekemättömistä asioista, etten voinut levätä. 

Remontinhallinta ja elämänhallinta on stressinhallintaa. Jos olen mitään tästä kauhuajasta oppinut, niin sen että minun pitää opetella saamaan stressi ja huoli muiden sanomisista kuriin. 

Rempan paras viikonloppu oli se, kun jätettiin remppa taaksemme ja painuimme Porvooseen kylpylään ja muutenkin minilomalle. Mies katteli minua kuin olisin päästäni sekaisin, kun ehdotin sitä tähän tilanteeseen. Hän kysyi huolestuneena että onko minulla rahaa siihen rempan kanssa, mutta pidin pääni ja sinne mentiin. En aikonut tehdä koko reissun aikana mitään rempan eteen, mutta kummasti kun sai asioihin etäisyyttä, niin sitä jaksoikin naputella sähköposteja vähän siellä sun täällä ja asiat nytkähtivät taas eteenpäin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *