Ihanaa ystävänpäivää!

Minusta on aivan mahtavaa, että ystävänpäivä on Suomessa todella myös ystävänpäivä, eikä vain rakastavaisten Valentine’s Day. Tämänkin ystävänpäivän minä vietän ihanien ystävien kanssa, joiden kanssa yhteistä historiaa on jo toistakymmentä vuotta. Mies viettää päivän tahollaan, ehkä muistan viestin hänelle laittaa.

Olen välillä todella huono pitämään yhteyttä ystäviini. En oikein osaa soitella kenellekään, enkä välttämättä saa aikaiseksi järjestää tapaamisia. Silti he ovat usein mielessäni. Ja täytyy myöntää, että olen aivan ihastunut Whatsappiin. Sieltä löytyy ryhmät parillekin ystäväpiirille, sekä perheelleni, ja harva se päivä tulee ainakin johonkin näistä laitettua pienenpieniä kuulumisia. Ja Facebook, kaikesta parjauksesta huolimatta minusta on mukava ainakin jollain tasolla pysyä mukana kavereiden elämässä.

Mutta mikään ei voita sitä, mitä tänään on tiedossa! Koko ilta ja huominen aamu neljän läheisen ystävän seurassa, herkutellen ja jutellen. Näitä ystäviä en välttämättä montaa kertaa vuodessa näe, mutta koskaan ei tarvitse pelätä, ettei yhteistä puhuttavaa löytyisi. Juttu jatkuu juuri siitä, mihin viimeksi jäi. Siitä tunnistaa kestävän ystävyyden! On ollut ihana huomata, että ystävyys voi myös uusiutua aivan upealla tavalla. Näistäkään tytöistä (pian kai olemme jo iässä, kun pitäisi osata puhua naisista? Mutta kun silmissäni he ovat niitä samoja lukioikäisiä tyttöjä kuin ystävystyessämme) osaa en välillä nähnyt juuri koskaan, ja yhden kanssa olen itse asiassa nyt läheisempi kuin koskaan.

Tämän illan seura on ollut myös ihanasti tukenani menneen vuoden ajan, vaikka heidän elämäntilanteensa on hyvin erilainen. Ja sydäntä lämmittää, kun tiedän heidän odottavan innolla myös meidän lapseemme tutustumista, vaikka lisääntyminenkään ei ole heille ajankohtaista (tai edes ikinä toiveissa). Hyvät ystävät tietävät sen olevan tärkeää, mikä on ystävälle tärkeää.

Muistakaa tänään ystäviänne, ja laittakaa edes se pieni viesti matkaan, vastaanottajan ilahtuminen on taattua!