Kolmen vuoden työstä poissaolon jälkeen on tullut eteen lasten laittaminen päiväkotiin. Nuoremman lapsen edetessä kohti seuraavaa elämänvaihetta, huomaan itsekin eteneväni ajatuksissa jo tulevaan työelämään ja sen tuomiin muutoksiin arjessamme. Olen oppinut edellisten vuosien aikana monenlaista elämän arvoista, ihmissuhteiden merkityksestä sekä kasvattamisesta. Vanhemmuus ja äitiys on ollut selkeästi juuri niin paljon sitä kuin mitä odotinkin, mutta myös niin paljon muuta.

Lasten kanssa kotona ollessani olen oppinut myös tuntemaan itseäni sekä itselleni tärkeitä asioita. Aiemmin ajattelin ulkoisten asioiden olevan huomattavasti merkityksellisempiä, enkä tunnistanut itsestäni sitä käytännönläheistä ihmistä, joka tätä nykyä olen. Aiemmin esimerkiksi oli tärkeää, että koti on aina tip top, eikä ruoankaan tarvinnut olla polttoaine vaan nautinto.

Nämä ajatukset ovat karisseet viimeisten vuosien aikana pois. Tuleva töihin paluu mietityttää monessa suhteessa. Yksi tärkeimmistä on tietysti raha. Nyt, kun minunkin on aika siirtyä takaisin työelämään, on toisen auton hankinta tullut ajankohtaiseksi. Käytännöllisyyden nimeen vannoessa on tärkeää, että auto vastaa ominaisuuksiltaan sitä mitä tarvitaan. Enää en voi hankkia pientä ja näppärää kaupunkiautoa omaan ajooni, vaan joudun panostamaan kokoon, turvallisuuteen ja ominaisuuksiin. Tästä syystä autolaina on tullut ajankohtaiseksi asiaksi.

Vaikka edelleen olen sitä mieltä, että on vain ja ainoastaan väline muun elämän toteuttamiseen, on moni asia sen ympärillä noussut mieleeni. Miten voin perehtyä autoihin niin paljon, että tietäisin sen olevan itselleni paras vaihtoehto?

Ensimmäisessä vaiheessa päätin edetä internetin maailmaan ja etsiä tietoa eri merkeistä ja malleista. Kuten jokainen, joka tämän saman on tehnyt tietää, ei siinä tule juurikaan hullua hurskaammaksi. Netin autouutiset huusivat kilpaa, jonkin auton paremmuutta verrattuna toiseen, kun taas toisella sivulla edellisen sivut kehut muodostuivat suurimmaksi ongelmaksi. Autoihin perehtyminen pelkkien uutisten kautta muodostui todella haastavaksi, joten päätin lopettaa sen.

Seuraavaksi ajattelin saavani apua netin keskustelupalstoilta. Tiedostin kyllä jo etukäteen, että kaikki siellä kerrottu ei pidä paikkaansa, olipa kyse sitten negatiivisesta tai positiivisesta. Täysin sama linja kuitenkin jatkui sielläkin, kuin mitä uutisten pohjalta oli havaittavissa. Tietyn auton hankkineet eivät enää ikinä hankkisi saman valmistajan tuotetta, kun taas toiset eivät enää vaihtaisi mistään hinnasta pois.

Tuurikauppaa siis?

Internetin tietopankkeja selatessani tein seuraavan päätelmän: on luultavasti ihan sama, minkä auton hankkii, sillä ongelmia tulee varmasti.

Päätelmäni seurauksena päätinkin lähestyä ongelmaa toisesta näkökulmasta. Tajusin, että on olemassa yksi asia, mistä internetkään ei valehtele, eikä mielipiteet pääse tosiasioita muokkaamaan. Ne ovat nimittäin auton ominaisuudet.

Lähdinkin siis perkaamaan tätä haastavaa valintaa omien tarpeideni pohjalta. Lähtökohtaisesti tuleva autoni on kahta tarkoitusta varten: minun pitää päästä sillä töihin turvallisesti ja varmasti sekä siihen tulee mahtua niin lapset kuin kauppaostokset.

Näiden itse mielivaltaisesti määräämieni tarpeiden pohjalta lähdin pohtimaan tarpeideni täyttäviä vaatimuksia. Auton tulisi siis olla sekä turvallinen, että iso.

Turvallisuuden osalta autojen tutkiminen onnistuikin yllättävän helposti. Jokainen Eurooppaan tuotu automalli käy läpi tietyt testausprotokallat, jotka niiden tulee täyttää. Tämä tarkoittaa siis sitä, että autot ovat lähtökohtaisesti riittävän turvallisia liikennekäyttöön. Samoista turvallisuustesteistä myös julkaistaan tietoja, miten eri automerkit ja -mallit niissä suoriutuvat. Näiden perusteella oli siis helppo tutustua erilaisten autojen saamiin tuloksiin ja arvioida millainen suoriutuminen olisi itselleni ja perheelleni riittävää.

Vaikka määritin turvallisuuden ensisijaiseksi asiaksi tulevan auton valinnassa ei pelkästään sen perusteella valintaa voinut kuitenkaan aloittaa. Automalleja on niin tuhottoman paljon, että turvallisten ja riittävän isojen autojen osalta ei ole mielekästä lähteä tutkimaan asiaa turvallisuus edellä. Täytyi siis palata ominaisuuksien arvioihin.

Auton koko on onneksi ehkä se helpoin asia arvioida. Kiersin autoliikkeitä ja pyysin näyttämään eri automalleja. Perehdyin erilaisiin autoihin, kaupunkimaastureihin, farmareihin, tila-autoihin ja sedaneihin. Hyvin nopeasti oli selvillä, että farmariauto tulee olemaan hankintani. Näitäkin toki on markkinoilla kerrassaan uskomattoman paljon. Onneksi kuitenkin yhtä automyyjää jututtamalla sain tietooni tämän kategorian isoimmat autot niin matkustus – kuin tavaransäilytystiloiltaan.

Rajattuani valinnan edelleen muutamaan vastaavaan kokoiseen autoon palasin jälleen turvallisuustestien pariin. Tämän jälkeen valinta alkoi muodostua helpoksi. Useammasta suunnasta tehtyjen törmäystestien perusteella pääsin tekemään valintani tulevasta automallista sekä merkistä. Äärimmäisen hyväksi työkaluksi totesin Autoliiton ylläpitämän törmäystestitulos -sivuston, jossa autoja pystyi lajittelemaan niin kategorioilla kuin merkillä.

Autoja luokiteltiin neljällä eri tavalla, jotka olivat aikuisten turvallisuus, lasten turvallisuus, jalankulkijoiden turvallisuus sekä auton turvajärjestelmät. Näistä yhteenvedon tekemällä muodostui päätös siis helpoksi. Tai niin luulin.

Kun lopullinen valinta merkistä ja mallista oli tehty, oli aika siirtyä itse yksilön valintaan. Tajusin, että suomen kokoisessa maassa on ihan tajuton määrä autoja, jotka ovat myynnissä. Niiden arvojärjestykseen laittaminen oli kerrassaan mahdottoman tuntuinen urakka. Hankintaan autoyksilöiden kohdalla vaikuttavat tietysti auton kunto, hinta, ikä, ajetut kilometrit, lisävarusteet… Lista tuntui loputtomalta.

Tässä vaiheessa olen edelleen. Auton hankinta on edelleen ajankohtainen työhön paluun lähestyessä. Onneksi kuitenkin merkki ja malli on päätetty. Olen käynyt koeajamassa useampaakin yksilöä, mutta lopullisen päätöksen osalta aika ei ole vielä ollut kypsä. Mistä voisi tietää mikä olisi se itselle se kaikista paras yksilö? Hinnan perusteellakaan autoa ei pelkästään voi valita, sillä halvin ei aina tarkoita huonointa eikä kallein parasta. Miksi hankinnasta on tehty niin vaikeaa? Mielessäni haikailen aikaa, kun automalleja oli tarjolla yksi ja värejäkin sai valita joko mustan tai mustan. Olisipa tämänkin pakkohankinnan tekeminen huomattavasti vaivattomampaa.