Mun sokerista juttua

Sokeri! Ihana viholliseni. Sanotaan, että ’love makes the world go round’, mutta omaa maailmaa tuntuu pyörittävän sokeri. Tulin miettineeksi, että mitä jos sitä ei olisi. Mitä kaikkea saisinkaan aikaan, jos sokeri ei olisi vaihtoehto. Ja mitä kaikkia tunteita tuntisinkaan, jos en sokerilla turruttaisi aistejani. Tässä blogissa kuvailen elämääni ilman sokeria vuoden 2014 ajan. Vasta jouluaattona 2014 revin sokeritopan kääreistään. Tuo jouluaatto onkin kaiken huipentuma – miltäs sitten tuntuukaan, kun sitä sokeria on taas suussa.

Niin mikä on se mun sokeri, josta haluan olla melkein 51 viikkoa putkeen erossa. Se on siis se valkoinen sokeri, jota on lisätty aika moneen herkkuun, josta pidän. Eli leivonnaiset, karkit, suklaa, lakritsi, jäätelö. Kun nuo tuohon kirjoitin niin tuli näpyttelyyn pidemmän puoleinen tauko tuon lakritsin kohdalla. Tiedän jo nyt, että sitä tulen himoitsemaan niin paljon tiettyinä hetkinä. Ja tuosta tulikin mieleeni, että pannassa on myös lakritsin makuiset proteiinipatukat ja kaikki muutkin proteiinipatukat. Yksinkertaistettuna, jos keholleni ei millään tavalla ole hyödyksi kyseinen ruoka, jossa on valkoista sokeria, en syö sitä. Eli hedelmät ja juurekset eivät ole kiellettyjen listalla, sillä niissä on niin paljon keholleni muita hyödyllisiä aineita, joita tarvitsen pysyäkseni kunnossa. Myös täyjyvätuotteet ovat sallittujen listalla, sillä vaikka niissä on sokeria, niin kehoni tarvitsee hiilihydraatteja palautuakseen eimerkiksi urheilusuorituksesta. Rakastan liikkumsita, joten sen kustannuksella en ala pelleilemään. Lakko alkaa 2.1.2014 torstaina ja päättyy 23.12.2014 tiistaina. Juhlavasti ilmaistu. Voin jo nähdä itseni keräämässä hillitöntä vuorta lakua, suklaata ja irtiksiä siinä tiistaina varmaan klo 17 maissa 23.12.2014. Leivonnaiset tulee jouluaattona ilman muuta kaupan päälle ja jäätelö… Nammmm.

Mutta juuri nyt ei tee näitä edellä mainittuja mieli. Olo on kerta kaikkiaan uupunut ja uupuneena tartun sokeriin ja se uuvuttaa entisestään – oravanpyörä on valmis. Tässä pyörässä viimeiset loka- ja marraskuun viikot pyörineenä, sain tämän idean toteuttaa tulevana vuonna jouluaattoon kestävän sokerilakon. Taidan olla aika aikaisessa vaiheessa uuden vuoden lupausten kanssa, mutta kun ne uuden vuoden lupaukset eivät ole kohdallani pitäneet, tai siis ei niitä kyllä ole pahemmin ikinä edes ollut, niin tämä on ihan vain hetken intensiivisestä mietiskelystä inspiroitunut lupaus. Olen tästä innoissani! Mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa elämääni. Saanko erilaisia asioita aikaan, kun sokeri ei ole vaihtoehto? Käsittelenkö tunteitani eri tavalla? Ja entä millaisia fyysisiä vaikutuksia koen? Siis jännää! Toivon myös, että tätä sokerifighttiani seuraa joku, edes yksi ihminen, jota asia kiinnostaa.

Blogin nimi on inspiroitunut ’kaikkien aikojen parhaimmasta’ nyrkkeilijästä, ’Sugar’ Ray Robinsonista, joka on yksi idoleistani. Sanomalehtien toimittajat sanoivat Ray Robinsonista hänen uransa alkuvaiheessa ’He’s a sweet fighter’, syystä, että hänen nyrkkeilytyylinsä oli niin makea; liikkeet sulavia ja uskomattoman nopeita. Hänen managerinsa kertoi tämän Ray’lle ja tokaisi loppuun ’Yeah, as sweet as sugar’. Tuosta lähtien Ray Robinsonia kutsuttiin Sugar Ray Robinsoniksi. Hän myös ajoi pinkillä Cadillacilla – pretty sweet I’d say! Ja miten minä tulkitsen tämän: sokeria voi olla elämässä ilman sokeria. Katsotaan kuinka siirappiseksi muutun melkein vuoden kestävän sokerilakkoni aikana. Tämä Sweet Fighter lähtee täten etsimään sitä oikeaa ja aitoa sokerista elämää taistelemalla sokeria vastaan – lyömällä sen kehään kerta toisensa jälkeen, tietty.

 Tervetuloa seuraamaan taistelua irti sokerista á la Sweet Fighter!  sugarraycadillac.jpg

Kuva: http://www.theguardian.com/books/2011/aug/11/harlem-is-nowhere-review-tracy-smith

hyvinvointi terveys mieli