Lähtökuopan tunnusluvut

Jotta voin jollain tavalla mitata vuoden tuloksia ensi vuoden lopussa, olisi hyvä juuri nyt laittaa jotain lukemia tänne tämän hetkisestä elämästäni. Nyt juuri olisi mielenkiintoista tietää kuinka monena päivänä olen tänä vuonna syönyt sokeria yli tarpeen. No ainakin viime viikkona (joulun pyhät) söin joka päivä makeaa yli tarpeeni. Mutta tuohon nyt ei oikein voi verrata. Toki sitä edellisenäkin viikkona söin melkein joka päivä sokeria yli tarpeeni. Tammikuusta lokakuuhun asti taisin syödä aika kohtuullisesti sitä sokeria eli ehkäpä kerran viikossa ja alkusyksystä en laisinkaan. En osaa nyt tuosta päätellä sitä tarkkaa keskimääräistä käyttömäärää per viikko, mutta joka tapauksessa ensi vuonna sitten jouluna tulen vasta syömään sokeria yli tarpeeni ja muina päivinä en ollenkaan eli tämä on tiedossa jo nyt – huima muutos siis edessä sokerinsyöntipäivien lukumäärään vuonna 2014. Sanotaan nyt vaikka että tänä vuonna söin n. 2,5 kertaa viikossa makeaa yli tarpeeni.

Entäs sitten liikunnan määrä. Tästä olen pitänyt melko tarkkaa kirjaa koko vuoden. Tosin viimeiset 3 kuukautta tämäkin unohtui, mutta onneksi liikunnat tallentuvat automaattisesti kuntokeskukseni järjestelmään, joten sieltä sain nekin erittäin kätevästi poimittua. 350 tuntia hikiliikuntaa tänä vuonna. En pyri nostamaan tuota määrää. Katsoin, että noista liikutuista tunneista eniten oli käytetty aikaa kuntosalilla niin kutsutun voimaharjoittelun parissa ja näin haluaisin sen menevän tulevanakin vuonna. Olen ollut huono huhkimaan yksin kuntosalilla, vaikka tiedän, että se on kaikkein tehokkainta lihasharjoittelua, mutta tänä syksynä tykästyin. Nyt ollut taas ainakin kuukauden tauko kuntosalin lattialla hikoilusta, mutta niin on ollut viikkojen tauko myös muusta hikiliikunnasta (tänään katkaisin tauon, hyvä fiilis).

Paino on ollut tämän vuoden syksynä 7,5 kiloa alhaisempi kuin nyt!! Eli tässä kohtaa varmaan jokainen tätä tekstiä lukeva ymmärtää miksi minun on  v ä l t t ä m ä t ö n t ä  ottaa rajut keinot käyttöön. Tänään 30.12.2013 maanantaina paino on 71,5 kg. Olen vain 160 cm pitkä, joten tuo kyllä näkyy ja tuntuu. Yök.

Painoindeksi on nyt 27,9 eli olen lievästi ylipainoinen. Katsoin painoindeksilaskurilla, että 47,5 kg on alin paino minulle, jotta pysyn normaalipainon indeksissä. TÄH??? Hitsi.. jos musta lähtis nyt 23 kg niin en pysyis pystyssäkään enää. En tavoittele siis tuota lukemaa.. 63,5 kg kun painan, niin olen normaalipainoinen indeksin mukaan. Mutta syksyn kokemuksella tiedän, että 64 kiloisena mulla on jo erittäin hyvä olo. Harrastan paljon liikuntaa ja näin olen tehnyt koko elämäni, niin kyllähän sekin tuntuu ja näkyy kropassa jos näkyy sokerin syöntikin. Mutta vuoden päästä kropassa ei näy sitä sokerin syönnin jälkeä ainakaan vuodelta 2014! Muilta vuosilta saattanee kyllä näkyä, mutta sellasta se elo on.

Mitäs muita lukuja… no laitetaan nyt sekin, että kahdeksan deittiä vuonna 2013. Ensi vuonna en kuitenkaan tavoittele samaa määrää – yksi hyvä riittäisi. Hahaaa..

Yksi Fitfarmin onnistuneesti suoritettu Superdieetti on myös tältä vuodelta plakkarissa. Täällä lisää tietoa Fitfarmin Superdieetistä http://www.fitfarm.fi/nettivalmennus . Katsotaan josko innostuisin tulevanakin vuonna moiseen. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille, jotka osaavat lopettaa ajoissa tai niille, jotka haluavat oppia tuntemaan kehonsa (ja myös mielensä!) paremmin. Minä en osannut lopettaa ajoissa vaan laitoin ruoan liiankin minimiin liikuntamäärääni nähden ja luulenpa, että se oli osasyynä makean syönnin riistäytymiseen. Mutta virheistäni oppineena voisin kyllä kokeilla uudestaan. Kun aloitin Superdieetin niin isoin kynnys oli juurikin se, että dieetin aikana ei tosiaan sokeria saanut juuri nimeksikään. Yksi tankkauspäivä kylläkin sisälsi jäätelöä ja mansikkahilloa ja tietoisena tuosta tankkauspäivästä jaksoin. Kun hartaasti odotettu tankkauspäivä tuli, siirsin sitä ihmetyksekseni viikolla eteenpäin, sillä en halunnut katkaista hyvää oloa mässäilemällä. Tankkauspäivän pidin jälkeen dieetti tiukentui entisestään ja minulle oli todella vaikeaa noudattaa dieettiohjeita. Tuossa vaiheessa nimenomaan olisi pitänyt kuunnella omaa kehoa ja syödä normaalisti ja pyrkiä pitämään paino samassa. Mutta siinä menin äärilaidasta toiseen ja se ei sopinut minulle. Jos tulevana vuonna Fitfarmin dieetille lähden, niin täytyykin tulla lukemaan nämä muistiinpanoni ja oivallukseni täältä. Sitä niin helposti kuvittelee omista pystymisistään liikoja, kun on kova kiire laihtua enemmän ja enemmän. Ei mitään järkeä sellaisessa touhussa! Kohtuus kaikessa – eri toten laihduttamistahdissa. Mutta sain tuon Superdieetin avulla luoton itseeni, että pystyn olemaan hyvin ilman sokeriherkkuja ja olo oli ilman niitä mitä mainioin. Eli sitä olotilaa kohti.

Sitten pöyristyttävä lukema. Nimittäin light-juomien nautittu määrä vuodessa. Nyt saa pyörittää päätään epäuskossa – niin teen itsekin. Olen vuoden aikana juonut karkeasti laskien 730 litraa light-limuja!!!!!!!! Tuo on jo rahallisestikin iiiiiso summa. Taas karkeasti laskien se on 1460 euroa per vuosi!!! Siis hitsi tekisin kaksi viikonloppureissua tolla rahalla! Nyt oikeesti loppu niiden latkiminen. PISTE. Voisin kyllä hankkia säästölippaan, johon laitan joka päivä sen verran euroja, mitä tänä vuonna olen kuluttanut light-limuihin. Vuonna 2015 teen sitten niillä rahoilla pari matkaa tai yhden isomman. Se olisi aika hyvä palkinto ja kimmoke pysyä niistä litkuista erossa.

Inhoan yli kaiken vyötärön ja muidenkin ruumiinosien mittaamista, kun se on niiiiiiiiiin ärsyttävän epätarkkaa. Aina saa eri luvun – en pysty, en kestä. Joten tyydyn seuraamaan painoani. Jos joku aamu innostun mittanauhan kanssa täällä heilumaan niin lisäilen ne sitten tänne.*)

Tämä on siis lähtötilanne – alku, auringonnousu – mieluiten Venetsialainen auringonnousu kuten kuvassa. 🙂 Vuoden päästä sitten vertaillaan lukuja. Sitä ennen muutamia muita kirjoituksia.

Hyvää uuden vuoden aattoa toivon meille kaikille ja ennen kaikkea monia onnellisia hetkiä ensi vuotta rytmittämään.

sunrise_in_venice.jpg

Kuva: monacoandbeyond.blogspot.fi/2010/08/sunrise-in-venice.html

<3 <3 <3

*) No nyt niitä mittanauhatuloksia on mitattu – aloin kuitenkin heilumaan sen nauhan kanssa. Eli tässä lukemat 13.1.2014:

Vasemman reiden paksuin kohta: 62,5 cm

Oikean reiden paksuin kohta 63 cm

Vasemman polven paksuin kohta 39 cm

Oikean polven paksuin kohta 39 cm

Lantion ympärys 103 cm -> 21.2.2014 lantion ympärys 101 cm (tavoite 95 cm)

Vyötärön ympärys kapeimmasta kohdasta 81 cm -> 21.2.2014 vyötärön ympärys kapeimmasta kohdasta 79.5 cm (tavoite 75 cm)

hyvinvointi terveys mieli liikunta

Toiveita vuodelle 2014

Mitä toivon sokerilakkovuoden tuovan minulle? Sen voi tiivistää yhteen sanaa: energiaa. Tarkemmin ilmaistuna energiaa elää sellaista elämää kuin haluan. Toivon, että ’ein’ sanominen sokerille auttaa minua sanomaan ’ei’ myös kaikelle muulle, mikä huonontaa elämänlaatuani. Huomasin tässä loppuvuonna, että kun en välittänyt siitä mitä suuhuni laitan, en myöskään jaksanut pitää puoliani missään muussakaan asiassa eli toisin sanoen huolehtia itsestäni millään tavalla. Elämästäni tuli sellaista ’joo, ok, tehdään niin, sopii’ -arkea ja jokaisen myöntymisen jälkeen harmittelin, että olisinpa sanonut ei, sillä nyt menee omat hyvät suunnitelmat ja aikomukset mönkään. 

Toiveita ensi vuodelle ovat:

– uusvanhojen lajien kokeilu ja niissä paremmaksi tuleminen (juoksu, pyöräily ja ehkä thainyrkeily)

– pelkästään vapaa-ajalle pyhitetyt viikonloput

– hyvä olo sokerin käytön vähentämisen myötä

– ainakin yhteen uuteen Todella Mukavaan Ihmiseen tutustuminen

– monta hauskaa hetkeä nykyisten hyvien ystävien kanssa 

– monta superhyvää hetkeä liikunnan ja liikunnallisten ihmisten parissa

– ja pidemmät ja vaaleammat hiukset!!

Aika hyvä lista tuo yllä oleva. Sitä sitten käyn lukemassa ainakin vuoden 2014 päätteeksi. Selvennyksenä vielä, että vaikka nuo kaikki toiveet eivät toteudu pelkästään sokerista pidättäytymällä (kuten pidemmät ja vaaleammat hiukset..) niin uskon, että sen sokerittomasta vuodesta saadun hyvän olon avulla pystyn keskittymään paremmin niiden hiustenkin kunnosta pitämiseen.

Vielä neljä yötä tätä vuotta jäljellä, joka on kyllä ollut hyvä kaikin puolin. Vaikka vuoden loppu meni oikeasti huonosti, niin opin siitä kuitenkin paljon. Ilman loppuvuoden hengästyttävää jaksoa en olisi saanut mieleeni ideaa aloittaa tällaista projektia, jota tämän blogin avulla tallennan jälkeenpäin luettavaksi.

Aina etsinkin tarkoituksia niin hyville kuin huonoillekin tapahtumille elämässäni. Usein ne hyvät tapahtumat seuraavat jotain huonoa. Joidenkin huonojen tapahtumien merkityksen tajuaa osittain vasta monen vuoden jälkeen ja joidenkin ei ikinä. Sen takia täällä kaiketi elän, että opin ymmärtämään mahdollisimman erilaisia asioita kokemalla ja kokeilemalla, ja jakamalla kokemukseni ja oppini eteenpäin muille tavalla tai toisella. Blogin kirjoittaminen sokerilakosta on yksi tapaa jakaa kokemuksiani ja oppimiani asioita lakon aikana.

Niin ja oli mulla vielä toive, että pääsisin tänä vuonna vihdoinkin takaisin Venetsiaan ihan vain lomailemaan ja mieluiten yksin. Ja ennen matkaa ostaisin laatukameran, jolla saisin ikuistettua tuota rakasta paikkaa. Niin ja koko kevään herättelisin italian kielen taitojani eloon. Ja koirankin haluaisin, mutta se kuuluu jo fantasiaosioon – ainakin niin kauan kuin olen päivät työympäristössä, johon koirat eivät ole tervetulleita. Että sellaista tähän häthätää keksin toivoa.

’The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams.’ – Eleanor Roosevelt

Muun muassa näihin maisemiin unelmoin pääseväni pian takaisin.

dsc00053.jpg

hyvinvointi mieli