300 eurolla posliinia, kiitos!

Eilen illalla yksi kamalimmista painajaisistani kävi toteen, taas kerran. Huomasin tyttöstä saunaan riisuessani, että kulmahampaassani on massiivinen halkeama. ”Voi H…TTI!!”, oli ensimmäinen ajatukseni.

Tuo tunne on aivan KAMALA. Siinä on sekoitettuna pakokauhua, paniikkia, epätoivoa ja kuoleman pelkoa. Muilla sanoilla en sitä oikein osaa kuvata. Minusta vaan yksinkertaisesti tuntuu, että elämä loppuu tähän ja PISTE.

Yö meni suurimmaksi osaksi valvoessa ja miettiessä kuinka aamulla joudun soittamaan hammaslääkärilleni. Sitten mietin kuinka joudun menemään hammaslääkäriin, istumaan odotushuoneeseen siirtymään tuoliin, avaamaan suuni jne, jne. Ja minun piti pakkailla rauhassa ja nautiskella kotosalla viimeisestä kotipäivästä ennen pohjoisen matkaa. Ahdistus!

Aamu koitti ja soitto hammaslääkäriin. Hoitoaika klo 12:30. Paniikissa unohdin tuon ajankin, jouduin soittamaan vielä uudestaan hoitajalle ja kysymään, että moneltako minun pitikään tulla…

Vastaanotolla hammaslääkärini ilmoitti, että kyseessä on juurihoidettu hammas, eli en tuntisi kipua enkä mitään. Pieni helpotus. Poran ääniä hän ei valitettavasti voisi poistaa, mutta hoito ei tulisi sattumaan, sen lupasi. 

TOSIN, kun kyseessä on juurihoidettu hammas, joka on minun puruvimmallani varustetussa suussa, tavallinen paikka tuskin kestää pitkään. Vaarana on myös hampaan juuren lohkeaminen ja hampaan poisto… Tällöin uuden hampaan rakentaminen maksaisi rapiat 3000 euroa. Joo, ei kiitos, minulla on jo yksi tuollainen monen tonnin hammas ja toista en halua. Hammaslääkäri suositteli kestävää posliinipaikkaa, jonka hinnaksi tulisi alennuksen (?) jälkeen 300 euroa (siis mitä alennusta, losohammasalennusta vai?). 

Tänään olenkin, pakkaamisen sijaan, viettänyt päiväni aika pitkälle hammaslääkärissä. Jouduin käymään siellä kahdesti, kun joku tietokone rakensi sitä minun hampaani paikkaa (?), niin piti odotella. Olen myös köyhtynyt 300 euroa (plus sen odotusajan shoppailut) rahaa, jota minulla ei todellakaan olisi ylimääräisenä ollut. Mahtavaa!

Pikkuisen on meinannut ahdistaa ja masentaa juu. Onneksi rakas, kaksimielinen veljeni piristi kovasti päivääni kommentoimalla facebookissa päivitystäni seuraavasti…

Päivitykseni:

No niin. Posliinia suussa ja kukkaro 300 eksuu köyhempi, jiihaa!!!

Veljeni kommentti:

Taisit varastaa Jykän lauseen :)

Hetki piti lukea tuota päivitystäni läpi, kunnes aivosoluni kohtasivat ja tajusin. Tipahdin. Kiitos Ile piristyksestä!

Kyllä tämä tästä. Nyt pakkailemaan ja aamulla kohti pohjoista.