No nyt se istuu ja nythän se konttaa.

Pari päivää sitten Saana pyöriskeli mummilan olkkarin lattialla. Yhtäkkiä mummi hihkaisi: No, nythän se meni istumaan. Ja hupsistarallaa, siinähän se neitonen törötti pitkät pätkät lattialla. Taispa olla itsekin vähän ihmeissään tuosta uudesta tempusta.

Eilen nappasin vauvalan kaapin päältä vanhan ison nuken. Toin sen olohuoneeseen ihan vaan nähdäkseni mitä Saana tuosta tuumaa. Asetin nuken tarkoituksella vähän kauemmaksi tytöstä, jotta ei ainakaan säikähdä isopäistä jättinukkea. Mitäpä tuumasi neiti tuosta: hihkui, kiljui ja lähti KONTTAAMAAN nuken luo. Tavoitteena tyttösellä oli näköjään päästä imeskelemään nuken pystyssä olevaa peukaloa. 

Näin olemme lanseeranneet uuden (vanhan) innovatiivisen steiner opetusnuken. Lapsilähtöistä konttauspedagogiikkaa harjoitetaan meidän mummilassa.

Tänään on Saanalla melkein trendipäivä, koska päällä on GAP:n tunika. Jotta ei ihan trendipelleilyksi mene tämä homma, on vastapainona jalassa Tiinan ompelemat sienilegginssit.

Tunika oli kyllä aika kallis hankinta, mutta niin on kiva, että pakko oli ostaa. Kokonaista 4 euroa piti Vekarakirppiksellä tuosta pulittaa.