Semmoista superfoodia,että huhheijjaa.

Ystäväperhe kävi luonamme pari iltaa sitten. Toivat tuliaiseksi luomu teetä ja superfoodia, mulperia. En ole ennen tälläisesta mulperista mitään kuullutkaan, mutta mielenkiintoni heräsi heti, etenkin kun ystävämme kehuivat marjat maasta taivaaseen. Kertoivat niiden maistuvankin melkeinpä karkille.

Illalla sitten intoa puhkuen riuhdoin pussin auki ja  maistelin marjoja. Totta vain, ihan sairaan hyviltä ne maistuivatkin. Rohmaisin siltä istumalta kourallisen kitusiini ja vaikutukset alkovatkin välittömästi, suorastaan superspeedinä, onhan kyseessä sentään superfoodi. Kurkkuani alkoi kummasti karhentaa ja kohta se jo rupesi turpoamaan. Siinä minä korahtelin sohvalla, kun Jykä innoissaan tyhjenteli kuulakärkikynän hylsyä, odotti pääevänä intuboiman.

Onneksi ihan intubointiin ei tarvinut (Jykän pettymykseksi) sentään mennä, vaan pikkuhiljaa allerginen reaktio helpotti. Pakko kuitenkin myöntää: ”Ihan hyvä yritys ystäväiset. Ei sitkeästä saamelaisesta kuitenkaan noin pienellä pääse. Järeämmät konstit käyttöön ensi kerralla”.

I AM READY!

Mutta vakavasti puhuen nuo mulperit ovat kyllä kokeilemisen arvoisia, niille joilla ei ole kovin pahaa siitepölyallergiaa. En keksi muuta syytä omaan allergiseen reaktiooni. Ovat nimittäin silkkiäispuun marjoja, niin päättelin, että josko niissä olisi jotain siitepölyn jäämiä tms. Mutta, niille jotka noita pystyvät syömään, ovat kyllä todellisia terveyspommeja. Niissä on paljon C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia, kuituja, proteiineja, flavonoideja, poyfenoleja (?) sekä steroideja(???) Ei muuta kuin maistelemaan (omalla vastuulla).

Saana sai myös tuliaisen (ööö, tietääköhän meidän ystävät, että meille saa tulla kyllä ihan ilman tuliaisiakin?), kurkistusluukkukirjan, minusta ne on ihan parhaita kirjoja, vanhemmatkin tykkäävät.

Lisätkää edelleenkin itse puuttuvat kirjaimet. Niskani on jo ihan jumissa.