Meidän blogin koti normitilassaan.
Täällä blogeissa on pyörinyt Blogikoti arkena (tai jotain sinnepäin)-haaste. Minäkin innostuin (vähän jälkijunassa kylläkin) napsimaan kuvia täältä meiltä, sen kummempia zoomailematta tai miettimättä. Tervetuloa arkimeille!
Tuulikaapista kun astuu eteiseen on vasemmalle katsottaessa vastassa tämä. Pakko tunnustaa, että tuo röykkiö taitaa olla ihan meikäläisen jäljiltä tuossa. Siivoan sen kyllä aika-ajoin, mutta nuo kassit ja roinat vain ilmaantuvat siihen tosi nopsaan jostakin…
Kun katseensa kääntää vasemmalle, on näky tallainen. Usein tuossa vaunuparkissa on kahdet rattaat, mutta tänään toiset ovat verannalla. Toinen vintturaprinsessoista on odottanut lattialla seinälle pääsyä jo useamman kuukauden… Siihen tarvittaisiin naula ja vasara ja vähän vatupassia…
Eteisen oikealta seinältä avautuu ovi vessaan, jonne meidän oma pikku Tuhkimomme on näköjään tiputtanut molemmat kenkänsä.
Eteisen toisesta ovesta voimme kurkata ”saunaosastolle”. Minä vastaan suurimmalta osalta perheemme pyykkihuollosta… Tuo läjä tuossa odottaa lajittelua… viikon…kaksi..
Kun poistutaan eteisestä, astutaankin kotimme välitilaan. En oikein ole tälle, keittiön ja olkkarin väliselle tilalle, muutakaan nimeä keksinyt. Välitilan olen sisustanut imurilla. Se tönöttää tuossa lähes aina. Tuosta se on kätevää napata mukaansa ja heilutella sitä jos sattuu inspis iskemään. Ja yllätysvieraille voi aina selittää, että ollaan just ryhtymässä siivoilemaan, siksi tällainen pieni kaaos…
Kun välitilasta kääntyy vasemmalle, löytää itsensä keittiöstä. Keittiön siisteydestä vastaa useimmiten Jykä, mutta kyllä minäkin sitä siivoan. Huomatkaa kissa on tässä kuvassa syömässä…
Keittiöstä voimmekin sujuvasti siirtyä teinin huoneeseen, jossa vastaantulijaa tervehtii farkkumytty.
Teinin huone on toiminut jo jonkin aikaa pyykinkuivaustelineen huoneena, koska herra itse on asustellut pihallamme olevassa vierasmökissä. Täällä teini käy yleensä katsomassa bb:tä ja vaihtamassa vaatteitaan.
Seuraavaksi meidän makkari. Yllättävän vähävaatemyttysenä on pysynyt jo pitkään tämä huone. En tiedä mitä on tapahtunut.
Paitsi noh, Jykän puoli.
Ylpeänä esittelen oman puoleni, tattadaa! Ei vaatteen vaatetta. (Ja Jykälle tiedoksi, turha yrittää väittää kommenttiosuudessa, että olen siivonnut oman puoleni kuvaa varten. En nimittäin ole. Täällä ei ole ollut pitkään aikaan vaatteita, tiedoksi vaan!)
Löytyy tuolta prinsessatuolilta minun pieni vaatemytty ja pallilta yksi huivi kuitenkin. Mutta noin niinku muuten, olen parantanut tapani perheemme vaatteiden kylväjänä.
Seuraavaksi kurkataan ”ruokasaliin”.
Matkalta löytyy yksi Tuhkimon kenkä…
Ruokailutilahan tämä on, mutta minusta sali kuulostaa niin hienolta.
Pöydältä löytyy mm. Jykän jokapäiväinen puuha: ”Miten korjaan silmälasini, jotka tyttäreni on taas pistänyt päreiksi”.
Kun käännymme ympäri 180 astetta, näkymä on tämä…
Telkussa, yllätys yllätys Fröbelit ja leluja siellä täällä. Yleensä noita leluja on levällään enemmän, mutta nyt kun neiti on vielä vähän toipilas, niin ei ole näköjään jaksanut hirveästi levitellä niitä.
Sohvalta löytyy taas yksi Tuhkimon kengistä.
Viimeisenä kurkistus Tuhkimon huoneeseen. Tai kurkataanpas neidin vaatekaappiin ekaksi… Kukas se sinne on tunkenut tässä välissä? Tietää kyllä, että on ihan väärässä paikassa (huomaa hoovee-ilme).
Nostetaanpas kirjaimellisesti siis kissa pöydälle lattialle ja jatketaan. Saanan pikkuruinen huone. Tämä on aikalailla perusnäkymä joka päivä, koska lelut sijaitsevat tuolla olkkarissa. Minä kun en kirjahyllyistä perusta, niin olemme ratkaisseet kirjojen säilytysongelman pinoamalla niitä Saanan sängyn jalkojen alle… Heh, noilla on hyvä nostaa päätyä ylemmäs, kun nuhanenä vaivaa.
Huoneen murheenkryyni löytyy tästä… Minun aikaansaannokseni. Tuota röykkiötä on ihan mahdoton siivota, jostain syystä.
Esittelenpä vielä Tuhkimon päivän ties kuinka monennet kengät. Tämä kenkäralli on muuten ihan älytöntä nykyään, neiti myös kylvää noita kenkiä ihan joka paikkaan. Arvatkaa vaan mikä homma on löytää kenkäpari, kun lähdön aika koittaa?
Siinä se. Kauhistuitko, yllätyitkö, järkytyitkö? Olisi hauska kuulla.