cocista matolla

Teini lähti aamulla kouluun ja Saana hipsutteli herran huoneeseen. Aikas pian tyttö juoksi sieltä luokseni ja hoki: ”Että, että, kaatuu”. Menin tietysti katsomaan, että mitä se on sinne nyt kaatanut. Matolla oli iso pläntti mitä ilmeisimmin cocista. Saana ei sitä ollut kaatanut, koska a. hän ei juo kolaa ja b. missään ei näkynyt limupulloa eikä lasia. Tahra oli muutenkin jo sen verran kuivunut, ettei se ollut ihan just siihen matolle ilmaantunut. 

Meikäläisellä hirtti aamukone kiinni saman tien ja naputin teinille viestin:

”Siis voi jumalavita poika, jos kaadat kokikset pitkin mattoa, niin sinä et todellakaan jätä niitä siihen kuivumaan!!!”

Tunti ei ollut vielä alkanut, joten vastaus tuli saman tien:

”Siis mitä :0 Mä kuivasin siin pimees lattialt ja sängyn alta :000”

”Just, just. Jos matolla on puolen metrin halkaisijaltaan oleva lammikko, niin sen huomaa aasikin. Millä kuivasit lattian muuten?”

”Rätillä ja oikeesti en huomannu mutta anteeks.”

Tästä ei nyt pelkällä anteeksi pyynnöllä selvitä, haluan lisää faktaa pöytään siitä, että onko herra edes yrittänyt tehdä asialle mitään, joten jatkoin:

”Millä rätillä?!”

”Jollain keittiöst.”

”Älä valehtele!! MILLÄ PYYHIT JA MISSÄ SE NYT ON??”

Käytännön oletuksena tälle rättitenttaukselleni on se, että yleensä lattialta on pyyhitty juttuja ensimmäiseksi käteen sattuneella asialla, kuten puserolla.

”Siis hä se on se keittiörätti keittössä”, teini vastaa ja jatkaa ”Mä en ymmärrä et alat syyttämään niinko mitä ihmettä sähä iteki näit ko hain sen rätin bb aikana…” 

Teinit ei tosiaan käytä pilkkuja tekstiviesteissä muuten… 

Minä jatkan:

”Ai sinä kaadoit sen jo eilen. Etkä muka aamullakaan huomannu mitään ku menit huoneeseen? Ihme homma. Pikkuisen nyt mulla rassaa”. 

”En mä huomannu lupaan missä kohassa se ees on”, teini ihmettelee.

”Voiskohan olla siinä mihin se limu kaatu…” minä järkeilen.

”Se kaatu suoraan lattialle,” teini puolustautuu

”No ei kyllä ihan suoraan… Kyl ois luullu aamulla hoksaavan. Huoh!”

Ja näissä iloisissa tunnelmissa olemme päivämme aloittaneet. 

Ehkä minä sittenkin olen liian kohtuuton nuorta ihmistä kohtaan… Eihän tuota pikkuplänttiä tosiaan välttämättä huomaa, jos illalla on huoneessa pimää ja aamulla on uniset silmät… Ja sukatkin varmaan jo näin syksyllä sen verran paksummat, ettei kastu läpi jos tuon päältä on kävellyt… Ja voihan sillä olla vaikka vähän huono näkökin…

picsart_1410346190041.jpg

suhteet ystavat-ja-perhe hyva-olo sisustus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.