Mitä sanoa, kun ei tiedä mitä sanoa?

Istuttiin Saanan kanssa lentomatkan jälkeen vanhempieni autossa takapenkillä. Tytöllä oli kovasti asiaa mummille ja papalle:

”Lentokoneella tultiin, jaajaa papallekki tykö. Mummi ja Jeppeki tykö mennään. Paljon autoja täällä. Lintuja lentääki. Lentokoneella tultiin. Huutasin siellä. Saana huutasi. Hiljaa! Niiskuneitiselvännäkijä”.

Sitten loppui juttu kuin seinään. Istuttiin kaikki hetki hiljaa autossa, Saana katseli ympärilleen ja selkeästi mietti, mitä seuraavaksi kertoisi. 

Hiljaisuus.

Ilmeisesti noin minuutin-parin hiljaisuus alkoi käydä neitoselle sietämättömäksi, sillä hän avasi sanaisen arkkunsa:

”Jaa, jaa, jaaaaaa KYNSIVIILA!”

Eipä ollut autossa hiljaista enään…