Juhlittiin sitä meilläki
Se on KESÄLOMA NY! Ainakin tämä Teinin äiti on niin LOMALLA, ettei mitään järkee. Kahteen kuukauteen minun ei tarvitse stressata kouluun heräämisestä, kouluun ehtimisestä, läksyistä, kokeista, wilmasta, eikä mistään. Tämä tunne on suorastaan ilmavan kevyt. WUHUUU!!
Viikonlopun suurimman juhlan aiheutti kuitenkin Jykän poika, joka painoi päähänsä sen kuuluisan valkoisen lakin. Vaikka en hänen äitinsä olekaan, huomasin tuntevani kovasti äidillistä ylpeyttä pojan suorituksesta. Kyllähän sitä on tullut seurattua kyseisen herran elämää ja kasvua jo usean vuoden ajan. On se hienoa nähdä kuinka pienestä pojan viikarista on kasvanut hienokäytöksinen nuori mies.
Viikonloppuna meilläkin siis poksautettiin samppanjat ja keitettiin juhlakahvit ylioppilaan kunniaksi.
Isä ja poika tärkeän tehtävän äärellä.
Testasin muuten kesän kuuminta trendijuomaa mojito-viiniä. Tuntui maistuvan vieraillekin.
Sireenitkin ovat jo melkein kukassa.
Ylioppilas ”Larvanto” näkyi olevan ihan kartalla koko ajan…
Ilma ei ollut mikään älyttömän lämmin, mutta pikku pihamme päätti juhlistaa suurta päivää avaamalla muutaman kukkasen.
Koristelimme piha-aidan ylioppilaan Nepalista tuomalla rukousviirinauhalla.
Vaikka me ei hirmuisen perinteisiä ihmisiä näissä juhlajutuissa ollakaan, päätettiin ottaa muutama perinteinen pojotuskuva.
Ei oikein onnistuttu tuossakaan yrityksessä, mutta onneksi juhlakalusta saatiin kuitenkin virallinen ylioppilaskuva vaikkapa kiitoskortteihin.
Onnea vielä bonuspoikani!