Kiksahdus

Minä se aina hurahdan johonkin ruokaan ja syönkin sitä sitten lähes joka päivä. Vuosia sitten vedin lounaaksi aina kasvissosekeittoa, siis sitä pakastekeittoa. No eihän se mikään makujen riemuvoitto ollut, mutta kätevä ja nopeasti muunneltavissa yrteillä ja mausteilla. Leikkasin sen jäisen kuution aina kahtia kuumalla veitsellä ja laitoin toisen puolikkaan takaisin pakkaseen odottamaan seuraavan päivän lounasta.

Päivänä eräänä istuin taas lapioimassa keittoa suuhuni, kun yhtäkkiä lusikka siinä huulilla, tuli tunne, että mikäli kippaan vielä yhdenkin lusikallisen soppaa suuhuni, yrjöän. En kertakaikkiaan pystynyt syömään sitä enää. Stoppi tuli, ihan totaalinen stoppi. Tuosta tapahtumasta on aikaa ainakin 7 vuotta ja vasta nyt, ihan viime aikoina, olen kyennyt maistelemaan kyseistä mössöä uudelleen, eikä se oikein uppoa vieläkään.

Noh, mutta palataanpas tähän päivään. Nythän on niin, että minä olen haksahtanut kikherneisiin. Mmm aijjai. Niitä kun vähän marinoi, niin herkkua tulee. Syön niitä ihan paljaaltaan marinoimisen jälkeen tai sitten lisään esimerkiksi salaattiin. Viimeksi tein vahingossa ihan tautisen hyvän marinadin ja ajattelin nyt vinkata sen teillekin. Määriä ei oikein ole, koska kaatelin vain kaikkea summanmutikassa ja maistelin välillä. Resepti on hyvin yksinkertainen, siihen tarvitaan:

Fetakuutioiden (esim. Apetit, iso lasipurkki) öljy

Sitruunamehua

Mustapippuria

Suolaa

Valkosipulia (kynsi tai vähemmän tai enemmän) maun mukaan

Purjo

Kikherneitä purkillinen

Tee näin:

Huuhtele herneitä lävikössä niin kauan, ettei niistä lähde enää yhtään vaahtoa. Huuhtele ja pilko purjo. Sekoita marinadiainekset kulhossa ja maista. Kaada kulhoon kikherneet ja purjo. Sekoita ja anna maustua vaikka seuraavaan päivään, tai syö heti.

Viimeksi kippasin osan kikeistä salaattiin ja herkkua tuli siitäkin.

Vinkki:

Älä ota lounasevääksi töihin, koska

a) valkosipuli

b) ne kikherneet on HERNEITÄ, ja kaikkihan sen tietää mitä herneiden syömisen jälkeen tapahtuu.

Molemmista päistä haiseminen, ei ole kovin mukavaa töissä, ainakaan työkavereiden mielestä. Toisaalta työrauha on toimistossa taattu, jos näitä vetäisee kipollisen lounaaksi.

Hauskaa epäonnen päivää, olkoon se kaikille armollinen.