Tyttöjen ilta
Ystävälläni Sinillä on ihana tapa kutsua naispuoleisia ystäviään aika-ajoin viettämään tyttöjen iltaa luokseen. Miehet ja lapset eivät osallistu näihin kekkereihin, vain ainoastaan naiset. Aah, mikä sen parempaa kuin mättää maha täyteen herkkuja ja nauraa kippurassa mitä hölmömmille jutuille. Tokihan välillä puhutaan syvällisiäkin, mutta pääsääntöisesti jutut on tasoa -mitä pöljempi, sen parempi 😉
Pääosan tarjoiluista järjestää yleensä Sini ja hänen siskonsa. Me muut täytämme pöytää omilla kyhäilyillämme sen minkä kykenemme.
Tänään oli pöydässä salaattibaari, juustoja, itseleivottua leipää ja pinaatti-fetapiirakkaa.
Punajuurileivoksia.
Mars-riisimuromakeisia ja suukkoja. Hopeatoffeetikkukakkujakin oli, mutta niiistä unohtui ottaa kuva.
Kolme eri ihmistä toi nämä juomat… Pinkkiä kaikki… Yllätys ;)
Illan ihana emäntä ja hänen pallonsa. Tuonne masuun minä aina huhuilen, että muista sitte, mie oon se kiva!!
Vaikka kyseessä ei olleet mitkään amerikkalaistyyliset baby showerit, me Saanan kanssa toimme Sinille Hyvää synnytyspäivää-korin. Sini perheineen antoi meille tämän samaisen korin täynnä kaikkea ihanaa, silloin kun meidän synnytys läheni. Sinin poika oli kirjoittanut mukaan kortin, jossa toivotettiin hyvää synnytyspäivää. Nyt me saimme tilaisuuden täyttää korin ja ”palauttaa” sen takaisin.
Vaikka lapsia ei näille kekkereille yleensä tuodakaan, niin vauvat tekevät poikkeuksen. Saanakin pääsi siis mukaan elämänsä ensimmäiseen tyttöjen iltaan. Neitihän juhli kuin vanha tekijä, vaikka nukkumaanmenoaikakin vähän ylittyi.
Tässä keskitytään kuuntelemaan tärkeää asiaa… Tai siis melkein kaikki kuuntelevat… Katsokaapas mitä tekee pienten lasten äiti pöydän päässä…
”Mmm, kakkua!! Sokeria, voita, suklaata = energiaa!!”
Toisten ilmeistä päätellen kyseessä on todella tärkeä asia, mutta pienten lasten äidin kaikki keskittyminen on tuossa kakun palassa. Hänen maailmassaan on tällä hetkellä vain ja ainoastaan tuo kakku, ja tavoitteenaan saada pala tuota jumalaista energian tuojaa.
Nyt aletaan olla niin sanotusti asian ytimessä ja kaikki ovat keskittyneet kuuntelemaan, syöminenkin on tauonnut hetkeksi… Pienten lasten äiti alkaa myös olla voiton puolella ähertäessään palaa tuosta suussa sulavasta herkusta. Ihan sama vaikka ydinpommi räjähtäis, hän on päättänyt syödä palan tuota taivaallista kakkua, kaikessa rauhassa.
Saanalla oli mukana ihan omat leilit, niitä ei tarvinut jakaa kenenkään kanssa.
Kiitokset kaikille ihanasta illasta. Toivottavasti tapaamme pian uudelleen.