”Eihän se ole ku sutasta.”
Sehän on mukavaa pientä puuhastelua Saanalle ja mulle. Toiset rakentaa aitaa ja terassia, niin me voidaan maalata vanhat puutarhakalusteet. Kiva touhuta porukalla pihalla.
Rautakaupassa:
”Minkälaista maalia ajattelit?”
”No, mitä niitä nyt on? Semmosta, joka pyssyy, eikä heti ropise.”
”Siis vesiohenteista vai liuotinohenteista maalia?”
”Kumpi pyssyy paremmin?”
”Kyllä se liuotinohenteinen pysyy paremmin.”
”No sitte sitä.”
”Sitä on kyllä aika hankalaa poistaa mistään. Vaatteista se tuskin irtoaa millään.”
”Ei se haittaa. Otetaan sitä.”
Takapihalla:
”Äiti, mitä sinä teet?”
”No mie aattelin maalata nämä kalusteet.”
”Aijaa, saako Saanaki liimata?”
”Ei, ei liimata, vaan maalata.”
”Selvä. Saako Saana liimata?”
”Joo, saat maalata.”
Kyllä, kyllä nyt hyvä-äitipisteet kilahti kattoon. Näin sitä tässä vain yhdessä maalaillaan hyvän musiikin tahdissa. Aurinko paistaa ja radiosta tulee hyvää musaa.
”Oho, äiti. Pitää laittaa sukat pyykkiin.”
”Jahhas. Ei niitä taijja saaha pyykissä puhtaaksi. Heitetään roskiin.”
Miten se maalipurkin kansi tuolleen plumpsahti pitkin terassia? Ihme lerppukansi.
”Hei kaikki! Täällä on nyt märkää maalia vähän pitkin terassia, että kattokaa mihin astutte!”
”Ja Saana, se pöytä on nyt ihan märkä maalista. Varo sitä!”
”Oho, äiti. Pitää mennä pesemään kädet varmaan.”
Joo-o, että silleen. Tässä vaiheessa katsoin parhaimmaksi pitää maalauksessa pienen luovan tauon. Tämän luovan tauon aikana on pöytä päättänyt ryhtyä kuplimaan, ja Venäjältä tuulten mukana saapuneet kirvat ovat ilmeisesti päättäneet majoittua pihamaalleemme. Niihin kahteen vihreäksi maalaamaani tuoliin. Märkään tuoliin.
Luovan tauon aikana myös Jykä on päättänyt istahtaa yhteen vihreään tuoliin. Se ei ollutkaan ihan kuiva. Englannista tilatussa takissa on nyt vihreitä viivoja.
Voi helvetin helvetti!
Jostain syystä luova taukoni on kestänyt kohta kaksi viikkoa. Tämän luovan tauon aikana meille on rakennettu uusi aita ja uusi terassi. Minä olen myös vaihtanut olohuoneen ja ruokailutilan sisustuksen kokonaan. Olen käynyt Ikeassakin pariin otteeseen. Teinin isä ja Jykä ovat terassin rakennuksen lomassa seurailleet luovaa taukoani:
”Eikö sinun kannattais käyttää tuo energia mieluummin vaikka noiden loppujen tuolien maalaamiseen?”
”Paskat käytä. Paskat tuolit, paska pöytä ja paskaa maalia.”