Yksin kotona

Olen ollut sunnuntaista saakka yksin kotona. Tai on Teini välillä täällä ollut, mutta olen teljennyt sen huoneeseensa. Saana ja Jykä on Ivalon mummilassa. Olen siis YKSIN.

Katsokaas tätä. Huonosti valotetut kuvat, mutta pointti onkin se, että KATSOKAA TUOTA LATTIAA. 

Keräsin siitä sunnuntaina kaikki roinat ja nyt on tiistai-ilta, eikä siinä loju vieläkään mitään. Ei leluja, palikoita, sukkia, palapelejä, puoliksi syötyjä karjalanpiirakoita, murusia pöydällä ja pöydän alla, ei MITÄÄN. 

Hätkähdän tätä näkyä joka aamu. En ole siivonnut moneen päivään ja silti täällä on näin siistiä. Ihmeellistä ja perin outoa. 

Välillä myös liian hiljaista ja vähän tylsää.

Mutta perjantaina tämä loppuu. Siihen saakka aion nauttia tylsyydestä ja kotityövapaasta ajastani. Makaan sohvalla, katson hömppää ja mussutan keksejä. Jos tulee murusia sohvalle, pyyhkäisen ne lattialle ja siitä sohvan alle. Aion imuroida vasta perjantaina. Imurinkin olen siirtänyt olkkarin lattialta siivouskaappiin. Sen yli ei tarvitse aamulla kompuroida. Erikoista. 

En myöskään aio tehdä itselleni ruokaa. Syön mitä kaapista käteen sattuu. Lähinnä keksejä. 

Voisinko tottua tähän?

No, en TODELLAKAAN!

Mutta, onhan tämä nyt ainutlaatuinen kokemus.