Minä se en ole ikinä oikein tajunnut kaiken maailman asioiden pakastamista. Ihmiset aloittavat hirveän pakastusbuumin jo keväällä, kaikkea mahdollista pitää pakastaa. Kaupoista loppuvat pakastusrasiat ja myyntikojuista marjat, kun porukka hamstraushuumassa PAKASTAA. Kotiin kannetaan selkä vääränä kaikkea pakastettavaa ja ostetaan isompia ja isompia pakastusarkkuja makuuhuoneen nurkkia koristamaan, kun ei se arkku minnekään muualle mahdu… Sehän saattaapi […]

Ajelimme Ivalosta Helsinkiin Joensuun kautta. Vietimme pari yötä Saanan vauvauintikollegan Veikan luona. Veikan perheeseen tutuistuimme vasta vuosi sitten, jolloin aloimme käydä vauvauinnissa. Kun vauvauinti Saanan ja Veikan kohdalla loppui, päätimme jatkaa uintia porukalla aina sunnuntaisin. Siinä sitä pikkuhiljaa tutustuttiin puolin ja toisin ja huomattiin, että hei, meillähän synkkaa koko porukalla. Ryhdyimme viettämään aikaa yhdessä myös […]

joutuisit kuuntelemaan n. 2000 km tätä… Pelkästään, vain ja ainoastaan tätä?? Minäpä kerron hiukan miltä minusta, tai oikeastaan Jykästä ja minusta tuntui: Ensimmäiset 300 kilometriä meni ihan jees siinä lomafiiliksissä. Lauleskeltiin mukana aina kun tuli tuttu biisi. Saana viuhoi käsillään ja yritti matkia Fröbeleiden liikkeitä. Aina kun dvd oli pyörinyt loppuun, tyttö ryhtyi osoittelemaan näyttöä […]

Tutustutimme turistikierroksellamme myös saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen. Sajos sijaitsee Inarissa ja on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Itse en ollut kulttuurikeskuksessa sisällä koskaan käynyt, joten nyt oli oiva hetki kurkistaa tämän komean rakennuksen sisätiloihin. Saanan ensimmäiset ihmetyksen aiheet löytyivät heti pihalta: ”Hauvva, hauvva, Jeppe,” tyttö hoki tohkeissaan.  ”Ei, se ei ole Jeppe, vaan poro, poro” Jykä […]

Ivalon ja Inarin kylien puolivälissä sijaitsee Karhunpesäkivi. Itse kivi on jääkauden aikana vaaran päälle siirtynyt suuri siirtolohkare, joka on sisältä ontto. Taitaapa olla suomen suurin ontto siirtolohkare. Karhunpesäkivi nimi tulee tarinasta, jonka mukaan lumimyrskyyn joutunut lappalainen oli mennyt kiveen sisään myrskyltä suojaan ja löytänyt karhun sieltä talviuniltaan. Mekin olemme kivunneet tuolle kivelle ties kuinka monena […]

Nyt tulee, enemmän kuvia ja vähemmän sanoja postaus. Pari päivää sitten teimme pienen irtioton Ivalon kyliltä ja köröttelimme vanhempieni mökille Inarijärvelle. Ilmassa leijui jo hiukan syksyn tuntua, mutta tunnelma oli nii-iin rentouttava, että Saanakin tipahti päikkäreille lähes heti kun pääsimme mökille. Mekin mutustelimme irtokarkkeja, luimme lehtiä ja kihersimme keskenämme kuin teinit. Takkatuli oli kyllä ihmeellinen […]

Jee, koneet toimivat taas!! Kitty kotikampaaja täällä huhuilee pitkästä aikaa. Huomasinpas tuossa pari päivää sitten, että aurinko on haalistanut kuontaloni jotenkin ööö haalistuneeksi, sellaiseksi mattapintaiseksi. Ajattelin kipaista sokkarilta perinteisen porkkanavärin, mutta värihyllyllä käteni nappasikin mukaan raitaväripaketin… Tästäpä aamulla lähdettiin liikkeelle. Aamunaama ja aamuinen mattatukka.  Raitaväripurkkia avatessani sieltä törtsähti ensimmäisenä ulos sellainen värjäyshuppu ja virkkuukoukku… njaah… […]

Heippatirallaa! Olen tässä eilisestä saakka yrittänyt ladata kuvia tänne Lilyyn, mutta jostain syystä puhelimeni ja Lily eivät suostu yhteistyöhön keskenään… En tiedä mitä on tapahtunut, kun puhelimeni ei suostu avaamaan kirjautumissivua tänne. Höh!  Noh, yritin siirtää valokuvia vanhempieni koneeseen ja sitä kautta ladata tänne, mutta ei, ei ja eeeeiiiii toimi!! Koneet voittivat taiston ja meikäläinen […]

Eilen oli Ivalon kesän multihuipentuma vesicrossit. Vesicrossit ja niiden jälkeen järjestettävät bileet ovat sellainen jokakesäinen juttu, jonne mahdollisimman moni kylältä poismuuttanutkin ihminen yrittää päästä. Päivä on siis täynnä vanhojen kavereiden kohtaamisia, iloa ja naurun käkätystä. Mekin päätimme pienestä aamun vesisateesta huolimatta suunnata vesicrosseille. Pakkasimme tyttöselle kuulosuojaimet mukaan, koska moottorikelkoista lähtevä metakka on melko kova.  Tänä […]

Minä VIHAAN aurinkorasvoja! Etenkin niitä lasten tahmaisia, valkoisia ja huonosti levittyviä aurinkorasvoja. Se hiekan määrä on ihan infernaalinen, mikä lapseen ihoon tarttuu silloin kun hänet on valeletu aurinkorasvalla. Itseäni en rasvaa oikeastaan koskaan, paitsi ulkomailla parina ensimmäisenä lomapäivänä. Enkä muista että olisin, huuliani lukuunottamatta, polttanut ihoani auringossa koskaan, ainakaan pahasti. Kiitokset siitä isältäni peritylle tummalle […]