”Jos sä oisit iskemässä miestä…”

Teinin isä toi Saanalle ison konvehtirasian viime torstaina. Perjantaina hipsin töistä kotiin konvehdin kuvat silmissäni. Kun pääsin konvehtirasian äärelle, oli ensimmäisessä kerroksessa jäljellä vain pahoja makuja. Kurkkasin toiseen kerrokseen. Tyrmistykseni oli valtaisa, sieltä oli syöty jo monta hyvää konvehtia. TEINIII!!

Viipotin järkyttyneenä Teinin huoneeseen:

”Sie et kuule voi mennä toiseen kerrokseen, ennenku ykkönen on tyhjä.”

”Ai miks? Siks, että sä et saa niitä hyviä, jos mä oon ne jo syöny?”

”No ei tietenkään… Ku sinne ei vaan voi mennä, niin se on.”

”Miks sä oot sitte menny sinne? Ku kerran tiesit, että oon syöny sieltä.”

”Häh? No mie vaan TARKASTIN.”

”Niin, niin…”

Poistuin huoneesta olkkarin sohvalle mietiskelemään keskustelun kulkua. Teini huikkaa kohta huoneestaan:

”Äiti, mulla on sulle yks kysymys.”

”No, kerro.”

”Jos sä meet baariin iskemään miestä…”

”Häh, miekö? No enkä mee.”

”No eiku, jos menisit. Tai oot varmaan joskus menny, tai no, tiiät ainaki, että semmoista tehdään.”

”Niin…”

”Sä siis menisit iskemään miestä baariin. Kun astut ovesta sisään, on siellä kolme rumaa, tyhmää ja ilkeää miestä. Kakkoskerroksessa taas on 17 mukavaa, komeaa, kilttiä ja fiksua miestä. Kumman kerroksen sä valitset?”

”Tämä on joku kompa. Minun varmasti oletetaan sanovan, että meen sinne toiseen kerrokseen. Mutta jos mie sanon niin, niin sitte ne onki niin fiksuja ja komeita, että mie näytän ihan idiootilta ja susirumalta, niin siks minun pitäis varmaan sanoa, että jään ykköseen. MUTTA, ne ykkösen tyypit oli ilkeitä, niin siks mie vastaan, että menen kakkoskerrokseen.”

”No niin, miks ihmeessä mun sitte pitäis jäädä sinne ykköskerrokseen tossa konvehtirasiassa, ku siellä on vaa pahoja ja rumia konvehteja, mutta kakkonen on pullollaan kaunista ja hyvää?”

”Voi tsiisus! Syö sitte sieltä kakkosesta, mutta ANNA MULLEKI!”