Käänteinen puuma

Retkahdin juuri sohvalle, 11 tunnin keittiössä häärimisen jälkeen. Telkusta tulee Tuubi ja Mikko. Jään katsomaan Mikkoa Tuubia. Jykä istahtaa viereeni:

”Tuo Mikko on kyllä aika komia”, mietin ääneen.

”Ai, onks sun mielestä, oikeesti?” Jykä vastaa mietteliäänä. 

”On, on.”

”Mä näin sen yks päivä kaupungilla”.

”Oliko se vielä paremman näkönen luonnossa ku telkussa?”

”Pakko myöntää, että on se kyllä luonnossa komeempi.”

”Arvasin, ne on aina. Hitto muuten, miehän tykkään vanhemmista miehistä. Isken nykyään aina silmäni vanhempiin miehiin tai siis silleen kattelen niitä. Niinku sinuaki…” selostan ajatuksen virtaani ääneen.

Jykä tuijottaa minua vähän huvittuneena ja hymähtää. Minä jatkan ääneen pohdiskeluani:

”Jos ne nuorempia miehiä kyttäävät naiset on puumia, niin mikähän minä sitte oon? Antipuuma… Käänteinen puuma…”

”Eli uuma?” Jykä ehdottaa.

”No eikä tietenkään, ku käänteinen puuma eli KUUMA! Mie oon KUUMA! Siistiä!”

”No oot sä kyllä aika KUUMA!” 

”Vähänkö minä tosiaan oon KUUMA.”