Kivoimmat vaatteet 4,5 kk:n ajalta

Ylläolevassa kuvassa on yksi meidän ”värikarttapäivistä”. Neidillä on MLL:n kirppikseltä hankittu body ja pöksyt. Pipo (oih, rakastan tuota pilvikuviota) on rakkaan ystäväni Sinin tekemä. Ensi kesänä mie ompelen (lue rakas ystäväni Sini ompelee 😉 siitä itelleni hameen. Huomaa äippäpakkakuksen sukat… Pikkuisen isot.

Lisää pilviä!! Nämä huusin huuto.netistä. Tuo pinkki on jo pieni, voih. Taidan myydä sen eteenpäin jollekin yhtä pilvifanille kuin minä.

Ihana kirahvimekko on veljeltä ja hänen avovaimoltaan <3 Pilvipeitto on Sinin ompelema.

Pallopäivä. Pallohaalari saatiin minun toisen veljen poppoolta ja töppöset ovat isukin serkun käsialaa. Paitakin on saatu, serkun vanha.

Voih, kattokaa tätä takkia!! Mikä ihana löytö Vekarakirppikseltä!! Ihan paras ja niin minun mieleen. Oikeasti vanha.

Prinsessapäivä. Sukat ja tumput entisen kollegani käsialaa ja vaatteet kirppikseltä. Huomatkaa pilvipipo on ollut kovassa käytössä ;)

Villa-asut isukin serkun käsialaa.

Tämä tunika saapui Espanjasta saakka, isukin kollegan tuomisena. Voi ku mieki saisin tuommoisen. 

Marsipaanimekko löydetty Herttoniemen pihakirppistapahtumasta.

Hellehattu taas isukin serkun käsialaa. Haalarit Vekarakirppikseltä ja sukat naapurilta, body ystävältä.

Sukulaisilta saatu Marimekon kesämekko-body yhdistelmä. Nämä on muuten ihan tosi käteviä. Ei nouse selästä ja pysyy nätisti päällä.

Haltiakummitädin ja itseasiassa oikeankin tädin vuosia sitten kutoma neuleasu. Tässä esiintyy tuimailmeinen tyttäremme, vaikka yleensä hän on kyllä aikamoinen aurinko.

Viimeisenä pieni pähkinä purtavaksi… Arvatkaas mitä joukkuetta meidän perheen miehet kannattavat?? Ja näköjään kohta neitikin ;0)

 

Voih, tässä vain osa niistä ihanuuksista, jotka ovat jo kohta pieniä. Mutta onneksi kaapissa on uusia löytöjä odottamassa koko ajan. Voi että minua harmittaa kun en ite osaa ommella. Tuolla netissä on ihan älyttömästi ihania kankaita, joista vois ommella vaikka mitä jos vaan osais… ja kärsivällisyys riittäis. Kyllä mie opiskeluaikana yritin ommella lempihousujeni puhkikuluneita haarasaumoja. Kun innoissani siitä, että tällä kertaa en ommellut niitä lahkeita toisiinsa kiinni, vedin housut jalkaani, niin lahkeen sisäpuolelle olin nätisti siksakannut oman opiskelijakorttini. Älkää kysykö miten sen tein!! Tästä päättelin, että ehkä ompelu ei ole minun juttu ;) Onneksi on ystäväpiirissä kuitenkin ompelutaitoisia ihmisiä, joilta toisinaan voi pyytää vähän apua.