Makoilin taas yöllä mietteissäni…
Ärsyttävää, ku ei kykene enää pitämään pitkiä kynsiä. En vaan kestä sitä tunnetta ku nappaa auton oven kahvasta kiinni, ote lipeää ja kynsi katkeaa puolesta välistä sitä osaa, joka on sormessa kiinni. Tai sitä, kun ote lipsahtaa vaikka pyörän kypärää kiinni laittaessa ja kynsi taittuu kohti taivasta. Hyi hitto, selkäranka sulaa pelkästä ajatuksestakin.
Mitä muita mahanvihlonta juttuja mulla on…
Se koulun liitutaulu ja open kuiva liitu kirskumassa taulua vasten. Ai,ai, joo vihloo mahasta.
Styroxin kosketusääni, yyiiii! Siis jos joku koskettelee styroksia, niin se ääni on selvä mahanvihlontaääni.
Kynsien viilausääni, nnjaiiih!!
Amalgaamipaikalla jos puraisee foliontyyppistä juttua. Uuh, vihloo joo.
Talvipakkasella jos lunta pääsee paljaaseen selkään vaikka pulkkamäessä. Ii, vihloo.
Rutikuivilla käsillä johonkin koskeminen, aiheuttaa vihlontaa ja nostaa niskavillat pystyyn.
Mitähän vielä… No joo, kaikki tuolin jalkojen kirskahtelut ja veitsellä ruokalautasta pitkin vingautukset. Yyyäääk!
Paperiviilto sormeen. Varma mahavihlaisu, vaikka ei kipeää teekään.
Hmm… Ai niin, yks kaveri oli kehitelly ehkä pahimman vihlaisun. Paperiviilto silmämunaan. Hyi saasta!! Vihloo mahasta ja selkärangasta pelkkä ajatuskin.
Mutta mistä ihmeestä tuo maha- tai selkärankavihlaisu johtuu, jos kyse on vaan pelkästä äänestä? Miten joku ääni aiheuttaa fyysisiä, ikäviä tuntieta? En tajua! Tietäisköhän Jykä? Se nukkuu… Apua, ku tekis mieli taas kysyä!! Sitte se herää, ku joutuu selittämään mulle ja on aamulla jörö, ku ei oo saanu nukuttua. Ei, ei, googlaan aamulla. Kyllä se vastaus löytyy. Nuku nyt, nuku, nuku, kuku, kuku, eiku nuku. Voi saakeli!! Ei tuu mittään tästä taas. Pakko googlata vähän. Meen peiton alle, niin Jykä ei herää.
”Mistä mahanvihlaisuäänet johtuvat?”
Hampaiden vihlonta, hammastahnamainos… paska, ei mitään!
”Mistä selkärankaa vihlovat äänet johtuvat?”
Hampaiden vihlonta, hammastahna vihloville hampaille, tunnista vakava selkäkipu… EI, EI, EIIII!! MULLA VIHLOO ÄÄNET KEHOSSA!! TAJUA NYT HELVETTI SOIKOON!!
Ei antanut google vstausta, ei. Alkuyö menikin siinä rattoisasti pohtien tuota asiaa. Aamulla aloitin googlettamisen uudella innolla:
”vihlovat äänet, mistä johtuu?” kysyin googlelta.
Jes, nyt löysin jotain vastauksiakin. Tiede.fi keskustelusta löytyi mm. seuraavanlainen vastaus:
”Jossain joskus luki, että häijyä tekevä ääni on jäänne ammoisilta ajoilta, jolloin metsikössä marakatit tms. kiljuivat vaaran havaitessaan hieman samalla aallonpituudella, ja siihen reagointi oli silloin ihan suotuisa taipumus”.
Aah! Helpotti! Huh!
Onko sulla jotakin tuollaisia äänituntemuksia? Olis kiva kuulla.
T. yks kilipää
PS: Siellä kerrottiin myös, että mikäli äänet vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, niistä voi terapian avulla oppia jopa tykkäämään. Just. No, ei vaikeuta, enkä halua oppia tykkäämään noista, kiitos vaan.