Eilen laskeuduimme puna-valkoisin halpalentoyhtiön siivin Ivaloon. Vastassa oli ihanan sininen satumaa.

Saanalla on mummilassa aina mukavaa. On paljon ihmisiä ympärillä,ja koko ajan joku katsoo ja kehuu, kun tyttö päristelee ja illehtii. Tässä kameran takana häärii Miro-serkku.Pappa on hyvä tanssimaan ja viheltämään. Saana on saanut jo pari oppituntia.

Tässä sitä pyörähdellään niin tottuneesti uuden vuoden tansseissa.

Koiranpaskapommit poksauttelimme jo alkuillasta, jotta Saanakin ehti nähdä jotakin ennen nukahtamistaan. Kuulosuojaimet pitää olla toppapuvun kanssa sävy sävyyn tietysti.

Mummilassa on aika muikeat pihavalot. Pihatienkin oli mummi ja pappa koristelleet ulkotulilla. Mahtava tunnelma.

Isukin sylissä oli turvallista ihmetellä raketteja. Isoimmat pamaukset aiheuttivat pieniä sätkähdyksiä tyttösessä, mutta onneksi pirpulainen ei kuitenkaan pelännyt raketteja ja valoja. Vaikka ei tuo ilme nyt ihan ratkiriemukas ole, toisin kuin isukilla.

Ivalojoella syttyi tähtien sota ihan ykskaks. Siistiä! Vitsi, nuo on lumihiutaleita, jotka viuhuu tuulessa. Salaman loisteessa, ne tallentui kameralle tällaisena valoshowna.

Kyllä pohjoisessakin osataan raketteja posautella. Tässäpä pari napsausta poitsun ottamana. Tosin, nämä eivät olleet niitä meidän koiranpaskapommejamme… Ne kuvat jääköön kotialbumiimme.

Tänään olen nautiskellut aamupalaksi, välipalaksi ja lounaaksi, yllätys yllätys, mätiä, smetanaa ja kokista.