Honkkarissahan sitä piti iltapuhteina käydä säästämässä, kun siellä oli jouluvalot puoleen hintaan. Joo, säästin minä sitten vielä hyasinttejä, palapelin, deodoranttia… Paljonkohan tuo minun todellinen säästösumma olisikaan jos viitsisin laskea? No, antaapa olla. 

Kuitenkin, ostin siis hyasintteja. Minusta ne vain yksinkertaisesti tuoksuvat ihan taivaalliselle. Onneksi meidän perheessä ei ole allergisia, niin voi rauhassa ripotella kukkasia sinne tänne. Yksittäiset hyasintit vaan on pakattu ihan sairaan rumasti, tai eihän niitä oikeastaan ole pakattu mitenkään. Kaupan valmiit istutusasetelmat taas ovat jotenkin niin valmiita. En tiedä, hankala selittää mikä niissä tökkii, mutta joku vaan tökkii. Aina minä ostan niitä yksittäispakattuja, enkä sitten kuitenkaan jaksa tehdä niille mitään kummempaa, kuin törkkään ne johonkin törröttämään. 

Mikä lie näpertelykärpänen tänään iski, kun innostuin väkertämään vähän kauniimpia istutuksia. Minä en todellakaan ole mikään väkertelijä- tyyppi, ja siksi olenkin älyttömän ylpeä näistä aikaansaannoksistani.

Nämä kolme rehua survoin pihalta hakemaani amppeliin. Otin vain sen roikotinsysteemin pois, niin ei pyöri tuossa tiellä. Kaivelin kaapeistani vanhoja joulupalloja ja täytin ämpärin niillä. Mullan ja pallojen väliin laitoin foliota, jotta pallot eivät sotkeennu kun kastelee kukkasia.

Sama idea tässäkin. Vanha ruukku, joskus blingbling huumassa hankittu. Mutta ehkä pieni kimallus on jouluna sallittua. Tuikkukupitkin ovat samalta blingbling -aikakaudelta.

Tämä jäätävän kokoinen lasihärpäke saatiin kotimme välittäjältä, kun ostimme nykyisen asunnon… Ööö, outoa. Taisi tehdä hyvät kaupat, ja me idiootit maksoimme asunnostamme varmaankin ihan liikaa. Tuon lasihärpäkkeen lisäksi, saimme nimittäin vielä pullon kuoharia?

En oikein ole keksinyt sille mitään virkaa, joten olemme keräilleet siihen kiviä ja kotiloita matkoiltamme. Nyt survoin senkin täyteen vanhoja läpinäkyviä joulupalloja, tähtiä sekä yhdet ”silkkaa säästöä” -jouluvalot. Ihan hauska jäinen tunnelma tuli, vaikkakin nuo kotilot olisi voinut ottaa ensin pois. Niin pitkälle ei ajatus vienyt, enkä todellakaan enää valmista äherrystäni ryhtynyt purkamaan.

Höh, näissä kuvissa tuo lasihärpäke näyttää ihan karmealta sotkulta… Mutta uskokaa pois, se on ihan hieno luonnossa.