Se oli tylsä ja tihkuinen maanantai. Vai oliko?
Vaikka minulla on ihana mahdollisuus olla kotiäitinä vielä ensi syksyyn saakka, eikä maanantaisin tarvitse kiiruhtaa tukka putkella töihin, on se arki arkea kotiäidillekin. Yleensä.
Joskus arjesta pitää poiketa ja tehdä jotakin itselleen erityisen mieluista, kuten aloittaa aamu herkullisella aamiaisella, sen perinteisen makkaraleivän sijaan. Tänään oli sopivan harmaa ja tihkuinen päivä tehdä juuri tästä maanantaista ihana.
Aamiaiseksi laitoin leivälle kalkkunaleikkeen sijaan serranon kinkkua ja Jykä keitteli meille hasselpähkinäkahvit. Sovimme samalla, että tulemme Tinttaran kanssa keskustaan lounasaikaan ja menemme porukalla herkkulounaalle. Ooh, tiesin heti mihin mieheni vien.
Viimeistään siinä vaiheessa kun puin syysaarteen päälleni ja kaivoin kaapista keltaisen huivin ja pipon päähäni, minua rupesi hymyilyttämään. Tästä päivästä tulee hyvä.
Kuppi ja muffini oli määränpäämme, mikäs muukaan. Jykälle prosciuttosalaatti, Saanalle avocado-kasvismuffinssi ja minulle latte sekä piparminttusuklaacupcake. Öööö, mulla ei vielä ollut suolaisen nälkä aamiaisen jälkeen…
Jykä joutui ikävä kyllä kiiruhtamaan töihin, mutta me jäätiin tyttösen kanssa vielä pikkuisen tutkailemaan kaupunkia.
”Käve, käve!” neiti hihkui ja kävellä tallusteli tihkusateisessa kaupungissa.
Espan Enkeleiden kohdalla oli pakko pysähtyä ihailemaan kauniita näyteikkunoita.
Samallahan sitä poikkeaa sisäänkin tietty. Siitä on vuosia kun olen täällä viimeksi käynyt.
Saanuska oli ihan haltioissaan.
”Hiirri, hiirri!”
Tällä kertaa tyydyimme vain ihastelemaan, mutta muutaman pienen idean tuolta joulupukin konttiin nappasin.
Seuraavaksi kurvasimme Forumin ”Muumimaahan”, eli lastenhoitohuoneeseen. Oih, aivan mahtava paikka istahtaa itse ja antaa neitosen touhuilla hetkisen omiaan, käydä vessassa ja vaihtaa tarvittaessa vaippa.
Pieni rallihetki. Vieressä oli myös tuhkimon vaunut, mutta minun prinsessani valitsi ralliauton. Apua!
”Muumimaan” virestä löytyy (ikävä kyllä) myös nämä, joiden ohitse minä en ikinä pysty jostain syystä kävelemään. Toinen halpa, toinen kallis. Kiva balanssi…
Siinäpä päivä mukavasti hurahtikin ja mieli on iloinen ja virkeä, eikä tihkusade ja harmaa päivä haitannut yhtään. Kannattaa kokeilla.
Jotain pientä tarttui mukaankin. Tarpeellisia juttuja… Saanalla on niin vähän vaatteita… Ja meillä on tosi vähän lahjapapereita, teippejä ja pillejä…
