Seksiä ilman omaa mielihyvää.
Asuimme yhteisössä, jonka ideologia perustui pyyteettömään auttamiseen. Auttamisen piti olla niin pyyteetöntä, että siitä ei saanut koitua itselle minkäänlaista mielihyvää, ei edes auttamisen iloa. Esimerkiksi ruoka piti valmistaa toisille, mutta itse sitä ei saanut syödä, mikäli tykkäsi siitä. Jos inhosi tekemäänsä ruokaa, sitä sai syödä.
Myös seksin suhteen oltiin pyyteettömiä, seksiä sai antaa, mutta vain puhtaasti antaa, toista auttaakseen, ilman omaa mielihyvää. Tämä oli varsin hankalaa, sillä usein meinasi käydä niin, että kun seksiä alkoi antamaan ilman minkäänlaisia haluja, halut saattoivatkin herätä siinä ”matkan” varrella. Jotta tällaisista tilanteista oppisi selviämään ilman haluja, oli yhteisössämme perustettu erilaisia tukiryhmiä. Yhdessä opetettiin keinoja heräävien halujen latistamiseen, toisessa annettiin ohjeita siihen, millaiset hetket olisivat parhaita pyyteettömän seksin antamiseen. Pareja neuvottiin käymään esim. seuraavanlaisia keskusteluja:
”Mulla haluttaisi vähän seksiä. Haluttaisko sulla?”
”Ei, ei sitten yhtään. Minusta tuntuu, että sain naapurista vatsataudin, on niin vellova olo mahassa.”
”Jes, hyvä juttu! Eiköhän lähetä tästä sitte heiluttelemaan peittoa?”
”Joo, mennään !”
Mikäli tämäkään ei toiminut, kannatti pyyteetöntä seksiä antaa vaikka naapurin tarvitsevalle äijälle, mikäli hän ei herättänyt itsessä minkäänlaisia mielihaluja. Tokihan antaja sai aina kuitenkin valita hyväntekeväisyyskohteensa, eli ketään ei pakotettu harrastamaan seksiä kenenkään kanssa. Mutta ideologian harras kannattaja auttoi tietenkin aina avun tarvitsijaa…
—————————
Herään, kun Jykä avaa valot makuuhuoneessamme:
”Jykä, mitä tarkottaa altruismi, vai keksinkö mie sen ite?”
”Häh?! No mistä sä sen nyt sait päähäs??”
”Näin vaan yhtä tosi outoa unta, siinä oli semmonen Altruismiyhteisö…”
”Emmä muista, jotaki toisen auttamista tai toisen asemaan asettumista se kai oli…”
Aloitin aamuni taas kerran kysymällä Googlelta:
”Altruismi, tarkoittaa ensisijaisesti muita kuin itseä hyödyttävää toimintaa muiden auttamiseksi… Psykologisen egoismin mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat näyttää. Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi silloinkin itsekäs. Hän voi esimerkiki saada altruistisista teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen egoistinen motiivi”
Että semmoista sitten viime yönä… Taisi olla aika äärialtruistinen yhteisö meillä joopasejoo.
Sitä minä olen tässä vain pitkin päivää itsekseni mietiskellyt, että mitä helkkaria minun päässä öisin tapahtuu?!