Puhoksen Fida ja Itiksen pakolliset
Nuorimman veljeni avovaimo jumpsutteli junalla viime yön Rovaniemeltä tänne etelään. Aamulla seitsemän jälkeen neito hipsutteli ovesta sisään, ja mekin kömmimme ylös pahnoiltamme. Silmät luppaisten istuimme pöydän ääressä ja hörpimme aamukahvia: ”Pitäiskö vähän käyä ulkona ja tulla sitte päikkäreille iteki ku Saana nukkuu?” minä mietiskelin. ”Lähetään vaan, raitis ilma tekis varmaan ihan hyvvää,” Heidi järkeili, vaikka […]