Tag: Pohjoinen

Viime viikolla piipahdimme Saanan kanssa Ivalossa. Kotona. Kotona kotona. Kotoa kotona… Niin, tämä on minulle vaikeaa. Olenko Ivalossa kotona vai Helsingissä kotona? Molemmissa paikossa tunnen olevani kotona.  Ivalossa kotona olen se 25 vuoden takainen Raisa-tyttö, äidin ja isän huomassa ja hoivassa ilman suurempia vastuita mistään. Helsingissä kotona olen taas Raisa-nainen-vaimo-äiti-vastuunkantaja, mutta myös monen asian hallitsija […]

Terveiset täältä (toistaiseksi) lämpöisestä pohjolasta. Päivällä saavuimme suoraan herkkupöytään. Voi sitä ilon määrää kun vatsat kurnien kirmasimme mussuttamaan mummin ja papan loihtimia herkkuja. Mmmm, olen muuten ahminut tänään jo kolme kertaa tuota herkullista mansikkakakkua.  Pikkuhiljaa mahat pullollaan siirryimme pihamaalle, lähinnä kyllä hengailemaan porukalla.   Kyllä me vähän haravoitiinkin… Tai osa meistä haravoi, mutta työnjohtajia taisi […]

Huomenna. Ivaloon. Kuukaudeksi. Tai muutamaa päivää vaille kuukaudeksi. Jykä kylläkin joutuu käymään täällä Helsingissä välillä töissä, mutta Tinttara, teini ja mie ollaan mummilassa ja nautitaan. Sunnuntaina minun isä soitti: ”Kohta nähhään! Kyllä täällä jo ootetaanki. Moneltako se teijän kone olikaan täällä?” Eilen tuli keskimmäiseltä veljeltä viesti: ”Jeeeeee pari päiväääää!!!!!” Eilen illalla soitti äiti: ”Huhuuu, mie […]

Muistatteko kun kerroin poronsarvesta, jonka vanhemmat olivat poimineet mökkireissultaan mukaansa? Sehän siis postitettiin Ivalosta tänne Helsinkiin. Olen odotellut, että keksisin sille paikan kodistamme, mutta tähän asti se on töröttänyt vitriinin päällä. Eilen hoksasin, että eteisestähän on vapautunut yksi seinä, vintturaprinsessan siirtyessä olohuoneeseen. Nyt somistettu sarvi roikkuu eteissämme muistuttamassa minua kotikonnuistani.

Tänään pistimme pirpulaisen vaunuihin päikkäreille ja jätimme mummin ja papan lapsen vahdiksi.  Itse hyppäsimme moottorikelkan selkään ja suuntasimme treffeille, pitkästä pitkästä aikaa. Treffipaikka: Jossain Ivalojoen ja Inarinjärven välillä. Vitsi, mikä näissä vanhoissa autiotaloissa minua oikein viehättää? Tämäkin on jotenkin niin kaunis. Treffimaisemia ei kyllä voi moittia. Pari potilasta on päässyt irti näköjään. Ajattelimme ajella kelkalla […]

Tänään aurinko näyttäytyi kirkkaana ja kuulaana häikäisten silmiä. Ihan kuin olisi tullut kertomaan: ”Heippa. Menen lepäämään muutamaksi kuukaudeksi, jotta jaksan taas koko kesän teille paistaa. Nähdään muutaman kuukauden päästä.”

Huomenna aamulla ennen sian pieremää, me olemme neitosen kanssa jo lentokentällä. Lennämme pohjoiseen vanhempieni luokse pariksi viikoksi. Jykä lentää vähän myöhemmin perässä haistelemaan talvea kanssamme.  Ennen lähtöä pitää luonnollisesti pakata. HUOH! Ihan järkyttävää saada sekä omat että tyttären kamppeet mahtumaan yhteen 20 kiloon. TYPERÄT LAUKKU- JA PAINORAJOITUKSET! Niin, no saahan sitä käsimatkatavaraa olla 10 kiloa, […]