Voiko tämän perua?
Kello on jo yli puolenyön. Jykä nukkuu, tuhisee vieressäni. Suljen kirjan, laitan sen yöpöydälle ja suljen valot. Vedän peiton korviini ja käperryn lämpimään. Aah, parasta. Suljen silmäni. Samassa räväytän ne kauhuissani auki: Kuulinko jotain, tuleeko se kohti? Ei, ei, EIII! Pieni hahmo liikkuu päättäväisesti kohti sänkyämme. Seisahtuu Jykän puolelle ja tuijottaa, ei puhu mitään, vain […]