Talkooterkkuja Ivalosta!
Terveiset täältä (toistaiseksi) lämpöisestä pohjolasta. Päivällä saavuimme suoraan herkkupöytään. Voi sitä ilon määrää kun vatsat kurnien kirmasimme mussuttamaan mummin ja papan loihtimia herkkuja. Mmmm, olen muuten ahminut tänään jo kolme kertaa tuota herkullista mansikkakakkua.
Pikkuhiljaa mahat pullollaan siirryimme pihamaalle, lähinnä kyllä hengailemaan porukalla.
Kyllä me vähän haravoitiinkin… Tai osa meistä haravoi, mutta työnjohtajia taisi olla näissä talkoissa enemmän kuin duunareita.
Kaikkein parasta pihatalkoissa on ehdottomasti tauot ja niitä täällä pidetään usein. Näin lämpimällä täytyy muistaa huolehtia nesteytyksestä.
”Raisa hei, aitan takana on läjä vaihtolavoja menossa kaatikselle, käyhän vilkasemassa”, Jykä huikkasi minulle ohimennen.
Wuhuu, tästä tehdään mummilaan yrttiseinä, minä innostuin. Pari lankkua vaan pitää sahata ja ruuvata, niin huomenna saadaan laittaa kukkia ja yrttejä.
Veljeni Antti laskeutui sopivasti paikalle, ilmeisesti taivaasta… sädekehästä päätellen.
”Katoppa tuosta vaan sahhaat pari lankkua tänne ja ruuvaat ne paikalleen, niin se on siinä”, minä ohjeistin.
”Mitä ihmettä, miks?” Antti mietti ääneen.
”No tähän tullee kukkia ja yrttejä”, minä selitin kärsivällisesti.
”Eeei saakeli, eikö ne ois paljo hienompia ja helpompia laittaa ruukkuun?” Antti yritti. Herra oli luistellut kaikista hommista koko päivän ja alkoi olla selvästi ahdistunut kohdalleen napsahtaneesta nakista.
”No eikä oo. Ala nyt sahata vaan”, minä jatkoin sinnikkäästi.
”Huoh, ISÄ missä meijän moottorisaha on?!” Antti alistui ja ryhtyi huhuilemaan työkaluja.
”Se on mökillä, mutta siellä vajassa on pokasaha!”
”Ei perkele, sillä lenkurallako minun muka pittää sahata?” Antin ahdistus taisi nousta pari pykälää lisää.
Antti lähti kaivamaan vajasta sahaa ja samaan aikaan pihan kurvasi, pahaa aavistamatta, entinen naapurin jannu. Jotenkin tuo rakas veljeni onnistuu aina puhumaan asiat niin…
että lopputulos on tämä…
Kattokaa nyt tuota sen omahyväistä ilmettä! Voi elämä!
Ei siinä naapurin jäbällä kauaa nokka tuhissut, kun kukille varatut kourut olivat valmiit. Huomenna me istutetaan noihin jotakin.
Eiku anteeksi, taisihan se antti ruuvata ne lankut paikalleen tosiaan…
Iltasella käytiin vielä rantasaunalla…
suunnittelemassa huomisia hommia…
Saana aikoo ainakin kiivetä rappusia ylös, alas, ylös, alas…
Huomenna laitetaan myös laituri paikalleen.
Nyt minä lähden tästä syömään vielä palan mansikkakakkua, koska ylihuomenna tämä mässäily loppuu. Siihen saakka meikäläinen vetää mansikkakakkua, vähän niinku varastoon nääs.