Tarpeellinen turhake

Tinttaran ehdottomasti ykkösherkkua on banaani, ”Pana, pana.”, joka sopii tälle ”kiireiselle” kotiäidille kuin nappi silmään. Mikäpä sen helpompi mukaan napattava eväs kuin pannaani. Yleensä kun lähdemme liikenteeseen, nakkaan banaanin laukkuuni välipalaksi, hätävaraksi, nälän siirtäjäksi… Helppouden lisäksi banaanissa on paljon muitakin hienoja puolia, joita voit käydä kurkkaamassa vaikka täältä.

Ainoa huono puoli banaanissa on se, miltä se näyttää puoli päivää laukussa pyörittyään. Ei voi sanoa, että vesi herahtaisi kielelle, kun sen kolhiintuneen, kelta-mustan, osittain muussaantuneen pötkäleen kaivelee laukustaan lapselle välipalaksi.

Onneksi mm. ”kipporvaara” on ratkaissut tämänkin ongelman puolestani.

Banaanikotelo on tainnut joskus olla ainakin ehdokkaana vuoden turhakkeeksi. En tiedä ”voittiko” tämä tuon kyseisen tittelin, mutta meille kotelo on kyllä ehdoton mahtijuttu. Ihan älyttömän kätevää survoa banaani koteloon ja vintata laukun pohjalle pelkäämättä sen survoutuvan mustaksi mössöksi.

”Pannaani paketissa äidin järjissään pittää”