The Geek Chic of My Life
Siitä lähtien kun Alessandro Michele valittiin Guccin uudeksi pääsuunnittelijaksi, on muotimaailma kuhissut hänen luomastaan trendikkäästä geek chic -tyylistä. Vaikka tykkäänkin kovasti tästä suloisen runotyttömäisestä nörtti-estetiikasta, on oman elämäni geek jostain syystä hieman vähemmän chic.
Pari viikkoa sitten sain suoritettua viimeisen opiskelijavuoteni kurssit loppuun, ja jäin kesän ajaksi kotiin täyspäiväiseksi muodintutkijaksi (a.k.a epätoivoiseksi gradunkirjoittajaksi). Pienessä pariisilaisessa tutkijankammiossani istuessani oma nörtti-univormuni koostuu lähinnä muutamasta välttämättömäksi muodostuneesta asiasta, jotka muodostavat itselleni sen aidon, oikean elämän geek chic -tyylin. Ei boheemeja baskereita, suloisia neuletakkeja tai tyttömäisiä vekkihameita, vaan lämmin kaulaliina, taidehistorian opiskelijoiden Venus-college sekä H&M Homen pellavainen aamutakki. Isot silmälasit kuitenkin löytyy – samoin pariisilaisesta pikkupuodista ostamani marokkolaiset babouche-tossut.
Kun tästä kirjoitusurakasta selvitään, vaihdan tosin ehkä itsekin oman nörttityylini johonkin toiseen, hieman glamoröösimpään versioon.
Ever since Alessandro Michele was chosen the new creative director for Gucci, the fashion world has been buzzing about the trendy geek chic look created by him. While I’m very fond of this cute nerdy girl aesthetics, the geek in my everyday life is – for some reason – a little less chic.
A couple of weeks ago I managed to finish my final master’s courses, and for the moment I’m at home, spending the summer as a full-time fashion researcher (a.k.a a desperate master’s thesis writer). While I’m sitting in my small Parisian researcher’s chamber, my geeky uniform consists mainly of a few essentials, that make my very own, real-life geek chic style. No bohemian beret, cute cardigans or girly midi-skirts, but a warm scarf, art history student’s college shirt and an H&M Home linen robe. However, the big nerdy glasses are obviously there – as well as a pair of Moroccan babouche slippers that I found in a small Parisian corner shop.
When this writing project will finally be over and done with, I might, however, try and change into the other, more glamorous version of geek chic.