Nyt se alkaa!

 

Tässä sitä ollaan! A P U A 

Kirjotuksen edessä ja fiilikset pinnalla. Oon jo aikaa miettinyt blogin kirjottamista ja joskus kirjottelinkin vuosia taakseppäin. Nyt olen saavuttanut 20 vuoden iän ja kasvanut ihmisenä sekä nään toki maailman eritavalla. Tunnen jotenkin että kirjottamisen ”vanhanaikaisuus” tuo mulle rauhan tunnetta ja sitä samaa fiilistä kun koulussa kirjoteltiin paljon. Kirjottaminen on fyysistä ja joskus tosi tunteellista, mulla henkilökohtaisesti joskus kirjotuksien lukeminen on saanu itkun silmään ja hymyn huulille. Varoitan tähän väliin että en ole kylläkään oikeinkirjoittamisen mestari, MUTTA haluankin tehdä tämän omalla tyylillä ja rennolla meiningillä. Toivon että luet useamminkin multa irtoovia ajatuksia ja hymyilet ja ehkä itketkin (kuka tietää).

Esittelempä siis itseni pikaisesti,

Olen 20 vuotias espoossa asusteleva työssäkäyvä nuorinainen, harrastuksia jokseenkin on valokuvaaminen ja musiikin kuuntelu. Työ vie aikaa ja se onkin hyvä koska tykkään olla menossa ja pää kolmantenajalkana jokapaikassa 🙂 Mulla on 2 ihanaa riiviö pikkuveljeä ja äiti joka todella tärkeässä roolissa enemmän nykyaikaan kuin muutama vuosi takaperin, olen käynyt monia polkuja kohdannut vastoinkäymisiä,surua,onnea,rakkautta ja syyllisyyttä. Sulkeudun helposti omien muurieni taakse ja jätän pahat ajatukset sinne kunnes seinät romahtavat ja kaikki siellä takana ollut vyöryy ulos kerralla. Olen tiedostanut sen ja puran asiaa koko ajan ehkä loppuelämäni? Positiivisien tunteiden esillepano on myös hankalaa, vaikka ulospäin olen ”yleensä” positiivinen,onnellinen,kannustava ja semmonen (kaikki menee hyvin) tyyppi. Meidän kaikkien takana on muotti joka on muokannut meistä sellaisia kun olemme, ihmisiä joilla on menneisyys ja tulevaisuuden haaveet. En halua yleistää että kasvatuksesi on pakottamalla tehnyt sinusta juuri sellaisen kun olet etkä tule koskaan olemaan mitään muuta. Me kasvetaan,opitaan,muututaan,ja tunnetaan. 

(olispa mun aikasemmatkin blogit alkanut näin) empä tiedä alotinko kevyesti vai provosoivasti taikka sitte iha hyvin, mutta tähän hommaankin kehittyy ja saa uusia ideoita miten tuottaa tekstiä! 

Toivottavasti oli vähän edes mukava lukea ja iso kiitos jos luitkin kokonaan 🙂 Palaillaan astialle sitten ens kerralla kunnon aiheen kanssa !

M O I K K U

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *