Haloo, täällä entinen kofeiiniriippuvainen ja Nokia-fani

 

Helou!

Siinä se nyt on, uusi kännykkäni Sony Xperia Z3 Compact (vaikkakin kuva on otettu Googlesta – on hieman hankalaa ottaa kännykkäkameralla kuvaa samasta kännykästä)! Kännnykähän on varustettu upealla 20mp kameralla ja uusimmalla Androidin käyttöjärjestelmällä. Ulkonäköön kuuluu myös naarmuuntumaton lasikuori valkoisella värillä. Oon tiettekö niin rakastunut tähän, varsinkin sen jälkeen kun pääsin vihdoinkin vanhasta Nokia Lumia 710 eroon – en enää todellakaan vanno suomalaisen ylpeyden nimeen.

Halusin tämän kännykän juurikin sen upean kameraominaisuuden vuoksi: en ole fanaattinen valokuvaaja, mutta en taas jaksaisi ostaa erikseen digikameraakaan pientä kuvailua varten. Siksi päädyin tähän. Toivottavasti kuvanlaatu ei ole niin peruna kuin Lumiassa ja voisin kuvailla ihan huoletta tänne bloginkin puolelle! 🙂

 

 

Aiheesta toiseen, haluaisin myös avautua vähän uusista juomistottumuksistani. Taisin aloittaa ihan säännöllisen kahvinjuonnin joskus 14-vuotiaana. Tämähän alkoi ihan viattomana ”maistamisena”, kun äitini oli keittänyt vieraille kahvia ja halusin maistaa tuota kummaa mustaa juomaa. Miten se onkin se uteliaisuus sellaista. Pakko maistaa ihan kaikkea. Sama koskee esim. tupakkaa. Myös minun kohdallani.

Noh, tupakasta en olekaan ihan vielä päässyt irti. Sen sijaan kahvista kyllä. Kaikkihan alkoi, kun muutin uuteen asuntooni ja pari viikkoa sen jälkeen alkoi kahvini maistua jotenkin jännältä – oikeastaan ihan paskalta. Yritin puhdistaa sitä, mutta turhaan, sillä kahvi vain ei muuttunut paremman makuiseksi. Sain poikaystävältäni uuden kahvinkeittimen. Maku oli vieläkin todella huono – vaikka aikaisemmin olin litkinyt kahvia ihan hullun lailla pelkän maitovaran kanssa.

Nyt kun olen töissä huoltoasemalla, saan juoda kahvia työpaikalla ”firman piikkiin”. Ja se riittää minulle. Ei tule tehtyä kotona kahvia aamuisin, vaan juon joskus silloin tällöin töissä kahvitauolla. En tunne tarvitsevani enää päivän aloitukseen hirveää kofeiinipommia.

Sen sijaan juon nykyään aivan hulluna teetä. Tai no, ehkä en ihan hulluna, mutta kahvin korvikkeena yleensä aamuisin ja iltaisin. Se on terveellisempää, ei vaadi sokeria eikä ehkä edes maitoakaan. Sydän ei enää tykytä kofeiinista, vaan mieli kiittää rentouttavasta teehetkestä. Miksen keksinyt tätä aikaisemmin?

 

 

Olen myös ymmälläni siitä, miten alkoholinjuomistapani ovat muuttuneet. Enää ei tarvitse vetää ns. ”överikännejä” ja ryypätä itsensä ihan sekaisin joka ikinen viikonloppu. Nykyään käyn ehkä kerran kuussa irrottelemassa. Silloin kun mieleni taas tekee hieman jotain vettä vahvempaa ehkä kerran kahteen viikkoon, saatan juoda juuri muutaman lasillisen ihanaa valkoviiniä. Älkääkä nyt vaan luulko, että olen tälläinen perus ”hifistelijä”, joka tuijottaa vain omaa napaansa viinilasi kädessä eikä itse tajua juovansa liikaa, ei suinkaan. Juon vain harvakseltaan, sillä en säilyttele lainkaan alkoholijuomia kämpässäni. Paitsi jotain vanhaksi menneitä valkoviinipulloja ehkä. En nääs pidä punaviinistä. ;)

Suosittelen kuvassa näkyvää Satinelaa – tosi lempeän makuinen, sekä sopivan makea. Jättää ihanan jäkimaun suuhun ja maistuu oikeasti päärynäiseltä. Vielä puuttuu villasukat ja hyvä leffa, taidanpa toteuttaa nuo seuraavaksi. :)

Ensi kerralla luultavasti vaatepostausta/leffapoistausta. Kommentoikaa myös rohkeasti näihin juttuihin, olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä/muutoksia juomisiin liittyen. :)

 

Kuvat: google.fi, ElisaMaryy