Koti Mbabanen rinteillä
Istun kuubalaisessa kahvilassa. Pitkästä aikaa tultiin taas kaupunkiin ihmisten ilmoille. Viimeisen viikon on nukuttanut lähinnä koko ajan. Laitoin sen muutoksen ja matkustamisen piikkiin. Viimeiset viikot Suomessa oli tosi stressaavia, onhan se iso juttu luovuttaa koti pois, myydä, lahjoittaa ja pakata kaikki irtilähtevä omaisuus. Paljon asioita hoidettavana sekä Suomessa että täällä. Hyvästelyt. Muuttaminen ja matkustaminen 3-vuotiaan kanssa. Huh! Vaikka olen jo kauan haaveillut tänne tulosta ja unelmani on nyt täyttynyt, tarvii sitäkin sulatella.
Keho antoi periksi ja tuli se flunssakin sieltä, millä varmasti oli osansa vetämättömään oloon. Yli viikon oltiin lapsen kanssa kipeitä, mutta nyt vaikutetaan olevan voiton puolella. Ollaan nukuttu unirytmillä klo 18-20 välillä sänkyyn, klo 6-8 välillä ylös ja päivällä päikkärit. Vähän jo nolottaa nukkuminen ja huilailu kun muut painaa hommia. Moni tuntuu olevan räkätaudissa ja yskässä, varsinkin lapset. Sää on ollut paikallistenkin mielestä omituinen. On ollut tosi sateista ja viileää. Välillä on ihan sellainen Suomen kesä, +14 astetta, sateista ja harmaata. Sitten taas toisena päivänä aurinko porottaa ja mittari näyttää +30 astetta. Ja nämä säät voi myös vaihdella kesken päivän, koska asutaan korkealla, pääkaupungissa Mbabanessa. Täällä talot ei ole mitenkään eristetty niin sateella sisälläkin tuntuu olevan koko ajan kylmä ja kostea.
Täällä Mbabanessa on asukkaita noin 95 000, kiva pikkukaupunki ja meiltä autolla ajaa keskustaan varmaan 10 minuutissa, julkisilla eli kombilla saattaakin mennä puoli tuntia tai mistä ikinä tietää. Tykkään itse asua just täällä koska niin helposti pääsee keskustaan, mutta ollaan viimeinen talo vuoren rinteillä kaukana kaikesta upean maiseman äärellä. Paikka missä asutaan on nimeltään Corporation, joissain kombeissa lukee tosin Cooperation. Hieno sävyero. Corporation on osa suurempaa asutusta, Msunduzaa, joka on osittain epävirallista asuinaluetta ja paikoiteillen tosi köyhää, vähän niin kuin ghettoa jolla on huono maine.
Tein opiskeluaikoina harjoittelua ja opparia alueella, joten sitä on tullut käveltyä ristiin rastiin. Tämä Corporation on keskivertoa parempaa verrattuna muuhun Msunduzaan, jossa on pellistä rakennettuja kyhäelmiä asuntoina, sanitaatio-ongelmia ja jäteongelmia. Ihmiset on kyllä tosi mukavia, enkä ole ikinä törmännyt mihinkään levottomuuksiin. Luulen, että alueella on köyhyydestä johtuen varakkaiden keskuudessa huonompi maine mitä se oikeasti on. Ja luulen, että minua on kunnioitettu koska olen valkoinen ja ulkomaalainen. Täällä olen erityisasemassa, mikä on asetelmana itselle tosi outo. Tiedän tällä alueella asuvan vain yhden toisen valkoisen, joka tavatessamme kertoi olevansa adoptoitu Ruotsista. Hah!
