Soul foodia omasta maasta
Meidän puutarha oli yksi suurin syy miksi tänne oikeastaan tultiin. Mieheni on intohimoinen permakultturisti (selitän kohta!) ja opiskellut myös puutarhuriksi, itse tykkään tonkia mullassa, nyppiä rikkaruohoja, haaveilla tuoreista hedelmistä ja vihanneksista ja elää lähellä maata. Lapsikin on innokas puutarhassa tonkija ja tietää jo mitkä ovat rikkaruohoja, mitkä ruokaa.
Permakulttuuri siis on alun perin Australiassa kehitetty kestävän elämäntavan suunnittelumenetelmä, jossa luontoa mukaillen luodaan kestäviä ja ekologisesti harmonisia ympäristöjä. Eli eletään niin, että ihminen ja maa elää sulassa sovussa toisiaan tukien. Permakulttuurin ytimessä on kolme eettistä periaatetta: huolenpito maapallosta, huolenpito ihmisistä sekä reilu jako. Kannattaa käydä vaikka Suomen Permakulttuuriyhdistyksen sivuilla tutustumassa aiheeseen lisää, se voi sitten viedä mennessään!
Meillä on ihana, noin hehtaarin kokoinen maa, joka on ollut miehelläni jo vuosia. Tai se on kaupungin kaava-alueella, eikä siis varsinaisesti oma (vielä). Hän alkoi raivata vuorenrinnettä, rakensi pienen mökin ja teki sinne viljelykset ystävien kanssa. Alunperin hän innostui oman ruoan kasvattamisesta, koska oli setänsä omaishoitajana tämän sairastuttua hiv:hen 90-luvulla. Terveellisellä ruokavaliolla on tärkeä osa hiv:n hoidossa lääkkeiden ohella. Täällä ihmiset myös elävät köyhyydessä, joten oman ruoan viljely olisi kestävää, terveellistä ja kaikin puolin järkevää ruoan hinnan koko ajan noustessa. Mieheni on melko innokas yhteisöpuutarhojen ja luomuviljelyn ym. puolestapuhuja ja hänet tuntee täällä kaikki. Sanoo vaan bussiasemalla, että Matambo’s garden, Corporation ja kombi vie perille.
Koska asumme vuorilla, on rinteiden jyrkkyyden takia ongelmana eroosio, maan ja ravinteiden valuminen alemmas. Nyt ollaan vihdoin saatu (toivottavasti) pysyvät, kiviset viljelypenkit. Ja voi että rakastan tätä nykyistä puutarhaa! Vielä joulukuussa koko paikka oli täynnä kohopenkeiksi tehtyjä autonrenkaita ja niitä oli riveissä satoja! Se oli tylsä, ruma ja minulla oli epäilykseni keksinnön terveellisyydestä. Sitä ennen käytössä oli puu, joka oli säiden armoilla lahonnut. Ihan ensimmäinen versio oli kivi ja aiemmassa postauksessa mainitsemani puutarhuri brittiherra kuittailikin, että hän oli silloin vuosia sitten sitä tekemässä ja olisi vain pitänyt pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa. Mutta permakulttuuriin kuuluu yritys ja erehdys, muutos ja sen havainnointi.
Nyt meillä on niin upeita kivimuodostelmia, on mandala, spiral & medicine wheel garden. Näillä on omat merkityksensä, miksi ne tehtiin ja oikeastaan ne tuli melko intuitiivisesti. Mandala tehtiin ensin, se kuvaa kosmosta, sana tarkoittaa sanskritin kielellä keskusta tai yhteyttä. Medicine wheel tehtiin seuraavaksi, se on amerikan intiaanien tärkeä symboli ja ehdotin sen tekemistä, sillä mieheni on tehnyt töitä heidän kanssaan ja symbolilla on myös merkitystä meidän kahden suhteen alulle. Emme malta odottaa, että ystävämme Etelä-Dakotasta tulee ja saa tehdä ihan oikean seremonian. Spiraali gardenista tuli tosi näyttävä, se on luonnossa esiintyvä muoto ja kuvaa myös feminiinistä energiaa. On tosi meditatiivista kävellä spiraalia. Lapset rakastavat juosta mandalassa, ja meillä on myös suunnitelmissa hyödyntää sitä opetuksissa.
Toista samanlaista puutarhaa ei varmasti löydy läheltäkään. Toivottavasti se innoittaa muitakin. Olemme jo saaneet ihasteluja ja hämmästelyjä, enkä malta odottaa miltä puutarha näyttää parin kuukauden päästä. Eilen kävimme taimikaupoilla ja tuotiin reilusti yli sata taimea kasvamaan. On chiliä, paprikaa, pinaattia, rucolaa, kukkakaalia, parsakaalia, yrttejä, salaatteja. On kesäkurpitsaa, kiiviä, artisokkaa, tomaattia, kurpitsaa, fenkolia, perunaa, bataattia, kukkia. Meillä on joku sata hedelmäpuuta, osa vasta ihan pikkutaimia, osa tuottaa jo hedelmää. On myös mantelia, macademiaa, moringaa, mulperia. Ollaan myös saatu sopivasti sadetta ja aurinkoa, joten olosuhteet kasvulle on täydelliset. Nyt vaan odotellaan, että saadaan satoa, soul foodia <3