Kipuja

Jokainen on joskus tuntenut kipua. Fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai haamusärkyä.

Itselläni on tällä hetkellä parikin kipupistettä vatsassa ja suolistossa. Päätä särkee vähän väliä, kun niskat on jumissa. Millon lyö varpaan puntarin reunaan tai kopsahtaa pää ovenkulmaan. Välillä näkee ihan tähtiä, kun oikein imakasti osuu oikeaan kohtaan. Sitten on kipua, kun joku satuttaa sinua, kaadut tai loukkaat itsesi kunnolla. Tai kun sairastuu kivuliaaseen tautiin.

Sitten on se henkinen särky. Kun mietityttää, niin ettei uni tule. Asiat on pään sisällä mullin mallin. On ikävä poismennyttä läheistä. Sattuu keskenmennyt raskaus. Huolettaa jonkun toisen ongelmat. Ahdistaa rahahuolet, sairaudet tai yksinäisyys. Pelottaa, ilmastonmuutos ja se mitä elämä tuo tullessaan. Itkettää, kun miettii kaikkia maailman murheita. Kaikkia niitä kodittomia lapsia, päihdeongelmista kärsiviä ja vakavasti sairaita ihmisiä. Joskus tuntuu, että koko maailman murheet on omilla harteilla. Ja sekin tuntuu pahalta, ettei kaikilla ole asiat niin hyvin kuin itsellä.

Sosiaalinen kipu tulee myötätunnosta, ymmärryksestä ja menetyksestä. Siitä mitä itseltä puuttuu ja toisilla on. Kateudesta. Yksinäisyydestä, vaikka olisikin muiden ympäröimänä. Häpeästä.

Haamusärkyä menetetystä raajasta. Joskus kutsun haamusäryksi myös sitä kipua mikä tulee, kun ”menettää” sydämensä jonnekin tai jollekin asialle. Tai, kun jokin koskettaa tai on niin kaunista, että ihan sattuu. Silloin, kun sydän pakahtuu.

Kipu on ihan siedettävää, kun käy jokin vahinko tai kommellus, kun se on ohimenevää tai hetkellistä, mutta sitten, jos se alkaa rajoittaa elämää jollain lailla, kannattaa tehdä asialle jotain. Puhua jollekin. Uskoutua, purkaa tunne johonkin. Mennä lääkäriin tai hankkia apua itselleen. Etsiä vertaistukea. Korjata omaa sosiaalista verkostoa. Tai rakentaa, jos sitä ei ole.

Aina kuitenkin löytyy jostain joku, joka voi edes hiukan ymmärtää tai ainakin kuunnella ja tukea. Älkää jääkö yksin tai kestäkö liikaa liian kauan. Tai jääkö kipuun kiinni vain siksi, koska se tuntuu tutulta ja jollain tapaa turvalliselta. Älkää satuttako itseänne tai antako muidenkaan tehdä sitä teille. Jokainen ansaitsee kivuttomia aikoja tai jotain joka helpottaa ja tuntuu hyvältä. ♡

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *