Onnellinen

Aina, kun kuulee, että jollekin läheiselle on käynyt jotain ikävää, ystävän lapsella on jokin sairaus tai lukee jostain netistä surullisia asioita, alkaa miettimään omaa elämää. Sitä, kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni. Miettii, miten sattumanvaraista elämä on. Eikä ikinä voi tietää mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Pitäisi olla onnellinen, siitä mikä on elämässä hyvin. Ja mitä on saanut. 

Tulee mieleen ne asiat mitkä eniten vaikuttaa onnellisuuteen? Raha, rakkaus ja terveys. 

Itselläni ei ole rahaa eikä hienoja vaatteita ja uusia tavaroita. Kotikin on sisustettu sillä mitä olemme saaneet tai pikkuhiljaa hankittu. Joka kuukausi mietimme tarkkaan mitä ruokaa syömme ja mihin kaikkeen rahan pitäisi riittää.

Kuitenkin meillä on se koti. On rakkautta ja olemme terveitä. Oma lapsi, perhe ja ne muutamat rakkaat ystävät ympärillä. Lapsella on kaikki tarvittava. Turvallinen auto. Minulla alkaa taas työt syksyllä, poika menee kivaan päiväkotiin hoitoon ja mies valmistuu pian koulustaan. Meillä on ihana kummilapsikatras. 

Silti on päiviä, jotka täyttyy huolesta ja murheesta. Elämä keikkuu ilon ja surun välillä. On hetkiä, ettei millään uskalla luottaa onnen säilyvän. Raha uhkaa välillä loppua ja loppuukin kesken. Joku meistä sairastuu ja itse väsyy. Joskus vain pelkkä väsymys saa kaiken näyttämään niin synkältä, että haluaa luovuttaa. Epäilee omia kykyjään olla hyvä äiti. On ikävä menetettyä läheistä. Tulee haikea olo, kun miettii menneitä.

Tänään katselin pitkästä korvatulehduskierteestä toipunutta poikaani leikkimässä lattialla ja huomasin kuinka monta uutta taitoa hän on lyhyessä ajassa oppinut. Kuinka sinnikkäästi opettelee kävelemään ja vaikka kaatuu, nousee ylös kaatuakseen taas uudelleen. Luottavaisena hymyilee äidilleen ja jyrsii leluaan. Ei häiritse vaikka suussa ikeniä kutittaa, kun taas uusi hammas tulee. On onnessaan saadessaan ruokaa ja päästessään äidin rinnalle.

Haluan imeä tuota luottamusta ja iloa itseenikin. Nauttia niistä yksinkertaisista asioista, joita minulla on. 

Ne asiat on pieniä, mutta suuria. Mies kävi juuri hakemassa postista fiksuruoka- paketin ja kaapit täyteen ruokaa. Minulla on eräs tärkeä ystävä, jolta voin mitä tahansa kysyä milloin vain. Voin koska tahansa ottaa lapsen rattaisiin ja lähteä ulos nyt kun olemme terveitä. Voimme yhdessä rakentaa lämpimän, onnellisen ilmapiirin pienistä asioista ja elää tätä hetkeä. Ripotella sinne tänne haaveita ja yllättyä iloisesti, kun sillon tällön niistä jokin toteutuu. Luottaa elämään ja ihmisiin. Rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Tehdä niitä asioita, joista nauttii.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *