Vanha?
Yhteen äitien whatsapp-ryhmään tuli kuva, jossa oli tietoa ”nuorten äitien” ryhmästä, joka tapaa täällä kotipaikkakunnallani. Alkoi hirveä spekulointi, kuka on riittävän nuori ja kuka liian vanha tähän ryhmään. Tietysti itse pian 30- vuotiaana ajattelin, et mä nyt en ainakaan kuulu siihen porukkaan. Nyt on muutenkin ollut paljon keskustelua siitä, minkä ikäinen lasketaan nuoreksi äidiksi ja minkä ikäinen ei enää ole nuori.
Näitä keskusteluja seuratessa olen todennut olevani aika vanha ensisynnyttäjä, vaikka toki on minuakin vanhempia äitejä.
Olin 29, kun poikani syntyi. Olin aina ajatellut, että saisin ensimmäisen lapsen viimeistään 25- vuotiaana ja kolmeenkymppiin mennessä olisi lapset jo tehty, mutta erinäisistä tapahtumista johtuen näin ei kuitenkaan käynyt.
Nyt olen pian kolmekymmentä ja tajuan, et nuoruus alkaa olla tosissaan ohi. Ehkä vauvavuosi on vanhentanut myös, koska ymmärtää elämästä paljon enemmän (vaikka samaanaikaan tuntuu niinkuin olisi aloittanut ihan alusta) ja oppinut itsestään niin paljon. Pitäisi alkaa pikkuhiljaa tietämään, mitä elämältä vielä haluaa ja katselemaan mitä sitä onkaan tehnyt, mitkä haaveet on jo toteutunut.
Kriisiähän se meinaa pukata, tuntuu, että oikeesti alkaa olla jo vanha. Verrattuna muihin äiteihin ainakin. Harmi, ettei minulla ole yhtään samanikäistä äitiä täällä kaverina, kaikki muut ovat nuorempia. Toki ymmärrrän, että ikä on vain numeroita ja tärkeämpää on se, miten tulee juttuun muiden kanssa. Haluaisin tehdä vielä niin paljon ja pelottaa, jos ei ehdikään. Myös synnytyksen jälkeen kroppa on ollut kaikella mahdollisella tavalla sekaisin ja jotenkin rikki. Huomaa, ettei terveyskään enää ole yhtä vahva kuin ennen. Väkisin ajattelee, et kuinka hitaasti palautuu jo nyt, saati sit seuraavan lapsen kohdalla.
Niin siis haluaisin vielä ainakin yhden lapsen. Ehkä kaksi, jos mieskin on samaa mieltä. Lisäksi haluaisin oman kodin, naimisiin, matkustella, näyttää elämää lapsille.. paljon on haaveita ja toiveikkuutta. Sanokaa, että en vielä ole liian vanha! Ehkä löytyy vielä se oma ryhmä, jossa ikä on vain numeroita ja eniten vaa’assa painaa muut asiat. Asennehan se on, joka ratkaisee!