Likainen tusina

Tässä mielenkiintoinen listaus siitä, mitkä tuotteet kannattaisi ostaa luomuna ja minkä kohdalla voi suosia ”tavallistakin”. Toki Suomessa tilanne voi olla esimerkiksi kotimaisen omenan ja perunan kohdalla eri, ja ehdottomasti ainakin mustikan. Mutta paljon listalta löytyy myös sellasia kasviksia, jotka tuodaan tänne muualta. Ja vaikka mansikka olisi kuinka kotimainen, on meidänkin punaposkiset herkkumarjat melkoisen kyllästettyjä torjunta-aineilla. Käsittääkseni suomalaiset saavatkin suhteessa eniten torjunta-aineen jäämiä kehoonsa juuri mansikoista, mikä kertoo määristä, sillä varsinainen satokausihan on kovin lyhyt.

dirty dozen.jpg

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2002/05/30/torjunta-aineilta-ei-voi-valttya

Tässä vanhassa Kuningaskuluttajan artikkelissa on mielenkiintoista tietoa torjunta-aineista. Esimerkiksi EU:ssa saa käyttää noin 700 torjunta-ainetta, Suomessa 140 (sekin kuulostaa hurjalta luvulta). Suomalaisista elintarvikkeista eniten torjunta-ainejäämiä on löydetty rukiista. Sen jälkeen eniten jäämiä on löydetty mansikasta, kaurasta, vehnästä ja porkkanasta. Suurin osa, noin 90 prosenttia torjunta-ainejäämistä, löydetään ulkomaisista elintarvikkeista. Kärkisijaa pitävät omena, päärynä, ruis, viinirypäle ja appelsiini.

 

Hyvinvointi Terveys

Ihmeplätty

Avokadopasta, banaanipehmis, Mutti-tomaattisoosi, lehtikaalisipsit. Somen myötä kotikokit ovat saaneet uutta pontta köökkeihinsä, sillä some-ilmiöiksi paisuneita reseptejä on nyt vain pakko jossain vaiheessa kokeilla, ihan jo siksikin, että ylenmääräinen hypetys ei voi olla pelkkää ilmaa. Ja kyllä, yleensä lopputulos on hypensä ansainnut.

Monissa blogeissa on hehkutettu parin aineen ihmeellisiä banaanipannareita. Raaka-aineet hiukan vaihtelevat, mutta perusajatus on sama, pannarit syntyvät pitkälti banaanista ja munista. Kokeilin tätä kerran jo aikaisemmin, eikä ollut kummoinen lopputulos, mutta myöhemmin paljastui syy; muussasin banskut haarukalla munien joukkoon, mutta ehdottomasti kannattaa laittaa blenderi laulamamaan.

Ja olivathan nämäkin hyviä! Ei varmana jää tähän kokeiluun. Seuraavaksi voisin hankkia kauan kaavailemani valurautaisen pannaripannun, jotta näihin saisi sen kauniin pyöreän muodon. Nyt vain kaatelin isolle pannulle taikinakekoja.

pannarit.jpg

Paistamiseen tulee käyttää runsaasti kookosöljyä, sillä tavallaan se on yksi raaka-aine, josta tulee makua ja rapeutta.

Koska halusin annoksesta täysin maidottoman, tein kerman soijavispistä (huomattavasti parempaa kuin kauravispi, mutta nämä ovat makuasioita). Ja seuraksi ISO kasa marjoja, tuo kuvassa näkyvä pieni keko mustikoita ei riittänyt alkuunkaan.

pannarit2.jpg

Toimii jälkkärinä, välipalana, jopa viikonlopun myöhäisenä aamupalana. Ja tietenkin ryhdyin heti raksuttamaan päässäni variaatioita näistä..miltäköhän raakakaakaojauhe maistuisi näissä? Tai kookosjauho? Mitä jos turauttaisin joukkoon lisäksi hieman banaanijauhetta, olisiko lopputulos jo liian banskuinen? Ei auta kuin kokeilla!

Koti Ruoka ja juoma