OMAA AIKAA

Eihän sitä kuitenkaan sitten malttanut sisällä nyhjöttää kun ulkona paistaa aurinko. Piti vaan tyytyä rauhalliseen kävelylenkkiin kun kerran ei saa urheilla kunnolla. Tarjottiin mulle kyllä miehen ja appiukon puolesta 30 km pyörälenkkiä mutta tällä kertaa houkuttelevampaa oli lähteä omien ajatusten, kameran (ja posken) kanssa pienelle happihyppelylle.

Hamsteriposken jätin kuitenkin näistä kuvista pois vaikka se mukana kulkeekin vielä toistaiseksi. Kovasti yritän uskotella itselleni, että turvotus olis jo vähän laskenut mutta kyllä se vielä aikamoinen on.

Loppupäivä meneekin sitten varmaan mukavasti sisällä rentoillen ja appivanhempien perinteen mukaan iltasella piirakkaa tai pizzaa ja viiniä nauttien. =)