Lasten kuvia Rosengårdista

Anteeksi hiljaisuus, olen ollut melko lailla nettikaranteenissa koko viikon. Malmössä, Tukholmassa, Norrtäljessä, Eerikkilän urheiluopistolla. Mutta tässä kuvasatoa Malmöstä.

Hengailimme valokuvaaja-Niklaksen kanssa muutaman illan Rosengårdissa, Ruotsin ja ehkäpä Euroopan pahamaineisimmassa mamulähiössä. (Ylläpito hoi, koska tänne Lilyyn saa oman kategorian mamu- ja mokutusjutuille? Mulla olis käyttöä.) Rosengårdista kerrotaan muun muassa tällaista ja tällaista.

Meillä oli vähän erilaista. Lapset, lukemattomat eri-ikäiset ja -väriset lapset, ympäröivät meidät heti, kun tulimme pihaan. Ne halusivat leikkiä, tulla syliin, letittää hiuksiani, kiivetä reppuselkään, pelata palloa, halata. Erityisesti ne innostuivat Niklaksen kamerasta, jota ei kuitenkaan ymmärrettävästi saanut lainata. Kun kameraruinaus ei ottanut loppuakseen, kaivoin lopulta oman pokkarini kassista. Kaikki yli kolmevuotiaat halusivat vuorollaan kuvata, eikä siitä meinannut tulla loppua.

Kotona selasin muistikortille tallentuneita räpsäyksiä aivan liikuttuneena. Kuvat eivät ehkä ole kauhean taidokkaita, mutta ne kyllä kertovat mitä parhaiten ja aidoimmin, millaista on Rosengårdissa.