Suvela ja muut getot

Noin vuonna 1990, en muista ihan tarkkaan, Mäntymäen ala-asteella korkean ansiotason Kauniaisissa pidettiin aamunavaus. Opettajat kertoivat pikkuoppilaille, että tänne meidän kouluun on tulossa oppilaiksi iranilaisia PAKOLAISIA. He ovat sitten hieman erinäköisiä kuin me, sanottiin, eivätkä osaa vielä suomea, mutta meidän pitäisi olla kilttejä heille. Tämä siis kerrottiin aivan jokaiselle koulumme oppilaalle, vaikka esimerkiksi omalle luokkatasolleni ei ollut tulossa yksikään näistä muistaakseni kolmesta lapsesta. Harmittelin sitä, olisin todella mielelläni tutustunut paremmin erinäköisiin. Siihenastisessa elämässäni en ollut nähnyt luultavasti yhtäkään erinäköistä lähietäisyydeltä.

Nykyään ei varmaan enää järjestetä aamunavauksia tästä aiheesta. Tosin tuskinpa juuri Mäntymäellä niin hurjasti erinäköisiä on vieläkään – toisin kuin eräillä alueilla, muun muassa Kauniaisten läheisessä radanvarsilähiössä Suvelassa. Ei se Suvela kauhean auvoinen ollut silloin minunkaan kouluaikoinani; yläasteikäisenä opin, että Suvela oli Espoon getto (kaikki on suhteellista!). ”Suvelan jengi” tuli kuokkimaan meidän kauniaislaisten mussukoiden kotibileisiin ja tyhjensi viinakaapit ja cd-hyllyt. Kovikseksi brändäytyi koulussamme sillä, että hengaili suvelalaisten kanssa.

Niin että vaikken itse ole tarkemmin tutustunut tuon ajan saati nykypäivän Suvelaan, on varmaan ihan aiheellista kysyä, kuinka paljon Suvelassa oli rikollisuutta ja sosiaalista ongelmaa ennen kuin täällä oli missään yhtään erinäköisiä. Kuinka paljon gettoutuminen todella on mamujen vika? Ja kuinka helppoa on integraatio siellä jo valmiiksi ongelmaisessa lähiössä? Näitä on pohdittu täällä. Husein Muhamedin kirjoituksessa oli myös hyvä havainto siitä, että Hesari (ja varmaan muutkin tiedotusvälineet) on jo monta vuotta kirjoittanut juttuja mamugettoutumisesta viitaten yhteen ja samaan keskeneräiseen väitöskirjaan. Tutkin hieman Hesarin arkistoa, ja niinhän se oli, suorastaan huvittavasti. Lähes sama juttu samoilla asiantuntijoilla ja samalla uutiskärjellä on kirjoitettu kerran vuonna 2006, kaksi kertaa vuonna 2009 ja kaksi kertaa tänä vuonna. Ei sillä etteikö aihe olisi tärkeä, mutta vähän jos koittaisi näkökulmaa joskus vaihtaa?

(Termiä valkoisten pako on käytetty vasta kahdessa jutussa, mutta ennustan, että sitä kuullaan vielä paljon – vaikka se onkin varsin epäonnistunut kuvaus tilanteesta.)

Eilisen Hesarin Sunnuntai-sivuilla oli tuore näkökulma: mielenkiintoinen kertomus siitä, kuinka monet metsäläläiset vanhemmat tekevät kaikkensa, jottei heidän lapsensa joutuisi Maunulan ala-asteelle, sillä siellä on paljon maahanmuuttajia. Kukaan vanhemmista ei oikein osaa sanoa, onko Maunulan koulussa oikeasti ongelmia, mutta kaikki ovat kuulleet juttuja. Tilanne on kinkkinen: vaikka muuten olisi kuinka oikeamielinen ja rationaalinen ihminen ja ymmärtäisi sen, että joukkopako koulusta vain pahentaa tilannetta, niin eipä sitä tietenkään oman lapsen kohdalla halua priorisoida yleistä etua vaan lapsen oppimista. Varmuuden vuoksi, vaikka ei edes olisi ihan varma, onko sillä oppimisen kannalta mitään väliä.

Kun muistelen omaa suhtautumistani niihin ala-asteemme ensimmäisiin erinäköisiin, niin varmaan olisin ehdottomasti vaatinut vanhempiani laittamaan minut vastaavassa tilanteessa Maunulan kouluun. Enkä usko että olin sen ikäisenä erityisen hyysäysmielinen, ainoastaan tavallinen, utelias ja ennakkoluuloton lapsi.

Tämä aihe on ollut kovasti esillä, myös eräissä vappubileissä. Kanssajuhlijani kysyi pitkällisten keskustelujen jälkeen, että olisimmeko me suvaitsevaiset sitten itse valmiita muuttamaan ”taloon, jossa naapureina olisi pelkkiä somaleja”. Se on hyvä kysymys, joka on paljon mietityttänyt lauttasaarelaista suvaitsevaista.

Mutta minun vastaukseni on tämä: Mielelläni ottaisin mamunaapureita, mutta mieluiten niin, että ei ihan pelkkiä somaleita, sillä monikulttuurisuus on rikkaus, vai miten se meni. Suurempi este mamunaapureille on elitistinen merinäköalavaatimukseni (tai no, sanotaan että korkeat esteettiset kriteerit). Helsingin merenrantatonteille ei ole rakennettu kauheasti kaupungin vuokra-asuntoja. Voisin kuitenkin oikein hyvin harkita esimerkiksi Vuosaarta. Ja tietenkään en halua häirikkönaapureita, mutta häirikköjä on aina ja kaikkialla, kaikissa etnisyyksissä.

Mitenkäs te muut: Muuttaisitteko Suvelaan? Laittaisitteko lapsenne Maunulan ala-asteelle?