Kaukainen ystävä on muuttanut

Sain eilen yksirivisen Facebook-viestin. Siinä Kaukainen ystävä ilmoitti, että hän on nyt Espanjassa ja hänellä on uusi puhelinnumero. Soitin siihen heti.

Se oli iso uutinen. Hän on vuodesta 2005 asunut Ateenassa, vajaan vuoden Suomen-keikkaa lukuunottamatta, ja koko sen ajan pohtinut, miten pääsisi muualle Eurooppaan. Viimeksi kuukausi sitten hän tuskaili sitä ja mietti yhä epätoivoisempia keinoja.

Miten se sitten lopulta onnistui? Hän selitti asian eilen puhelimessa parikin kertaa, mutta aivan kaikkea en ymmärtänyt. Jotenkin näin:

”Se oli tosi helppoa. Ostin lipun ja menin lentokentälle. Siellä ne virkailijat halusivat keskustella kanssani, ja keskustella vielä vähän lisää, ja vielä, ja vielä. Sitten ne sanoivat, että okei, mene vain.”

”Mutta oliko sulla siis joku väärä passi?”

”Ei, mulla oli oma Senegalin passini.”

”Mutta eihän sulla ole viisumia eikä kunnon oleskelulupaa. Ei kai sen pitäisi olla mahdollista?”

”Joskus sen pitäisi, joskus ei.”

Näin ne asiat menee. Hän asuu toistaiseksi kaverinsa luona Pohjois-Espanjassa. Hän sanoi yrittävänsä luoda elämän Espanjassa, mutta jo hetken kuluttua hän haaveili Suomeen tulosta. Sanoi soittavansa keskustasta, jos lentää Helsinkiin.