Lapsuus, elämä ja kuolema
Mun mummi kuoli kaksi viikkoa sitten. Mummi asui Hämeenlinnassa, joka oli lapsuuteni yksi kiintopiste, tai toinen kahdesta. Silloin Hämeenlinna oli iso ja pelottava suurkaupunki, sillä se toinen kiintopiste oli pikkuinen Kauniainen. Samana päivänä, jona mummini – ainoa isovanhempani – kuoli, vanhempani muuttivat pois Kauniaisista. Nyt olen sitten kai todella helsinkiläinen. Ja Helsinki kuitenkin on minulle vain kiva kaupunki ja asuinpaikka, ei mitään sen henkilökohtaisempaa.
Joulukuussa kävin Hämeenlinnassa haastattelukeikalla. Haastattelin Elämää kuoleman jälkeen -juttua varten 21-vuotiasta Lauraa, jonka äiti oli kuollut vuosi aiemmin haimasyöpään. Haastattelun aikana hän imetti muutaman kuukauden ikäistä esikoistyttöään. Lauran tarina oli yksi koskettavimmista työuralla kuulemistani. Paitsi hänen äidistään ja äidin neuleblogista, puhuimme myös syövästä ylipäänsä. Myös Lauran äidinäidinäiti oli kuollut haimasyöpään, ja äidinäidilläkin oli syöpä.
Haastattelun jälkeen kävelin Tampereen moottoritiesillan toiselle puolelle, mummini kotiin. Matkalla muistelin lapsuuden leikkikaveriani Sannaa, joka asui jossain ihan Lauran kodin läheisyydessä. Moottoritiesillanylitys liittyy ikuisesti Sannaan. Niin ja siihen kertaan, kun joku satunnainen lapsijoukko lähti sillalla seuraamaan minua ja huutelemaan rumia. Kutsuivat läskiperseeksi. Se oli minulle ainutkertaista (persekritiikki siis) ja todella pelottavaa (seuraaminen). Vielä joulukuussa 2011 siltaa kävellessäni mietin, että onko mulla todella läskiperse, kun ei kukaan muu ole koskaan siitä mitään huomauttanut.
Mummini oli hyvävoimainen ja iloinen vierailustani. Itse kerroin vähän järkyttyneenä haastattelustani, syövistä ja äideistä ja lapsista. Hän antoi minulle aikaiseksi joululahjaksi valkoisen kylpypyyhkeen, kun ei kuulemma itse sitä tarvinnut. Joimme kahvit ja lähdin linja-autoasemalle.
Se oli viimeinen kerta kun kävin mummin kotona. Helmikuussa hän meni yhtäkkiä todella huonoon kuntoon ja kuoli muutamassa viikossa. Tutkimuksia ei ehditty tehdä perusteellisesti, mutta ilmeisesti hänellä oli nopeasti levinnyt haimasyöpä.