Tulkeista, osa 2

Hurraa some!

Seurantapakolainen vastasi tilannetiedusteluihini Facebookissa. Hän on yhä turvapaikanhakija ja Tanskassa:

to be honest yet i am waiting for the answer and they did not make any decision yet. the documents that i have given to them, they want to investigate about it which took such along time. anyway, this is the life of an unlucky person.

Twitterissä taas toimittajakollega kertoi selvitelleensä USA:n systeemiä, jolla nämä auttavat jenkkijoukoille työskennelleitä. On olemassa erikoisviisumi juurikin ”irakilaisille ja afganistanilaisille tulkeille/kääntäjille”.

Ville Similä ‏@villesimila

@joannapalmen USAn spessuvisoja myönnetään 50/v tulkeille + 1500 muille armeijan afgduunareille. Väh. vuosi palvelua. http://travel.state.gov/visa/immigrants/info/info_3738.html

 

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta

Afgaanitulkeista ja auttamisesta

Suomen ja Ruotsin Afganistanissa käyttämät tulkit ovat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista saatuaan kotimaassaan talebaneilta tappouhkauksia, kertoi Hesari pari päivää sitten. 

Kiinnostava kysymys, jonka käsittelyä olen odotellut jo pari vuotta. Kun olin Kreikassa tekemässä juttua paperittomista, tutustuin Asifiin, nuoreen afgaanimieheen, joka oli toiminut kotimaassaan norjalaisjoukkojen tulkkina. Kun talibanit alkoivat uhkailla häntä, Asif pakeni maasta. Hän päätyi Ateenan kaduille. Kirjoitin tästä ja hämmennyksestäni tarkemmin toisessa rönsyssä.

On vaikea ymmärtää, miten tämä on mahdollista. Ensin ihminen auttaa eurooppalaisia sotilaita Afganistanissa (maksua vastaan toki, mutta silti)  eurooppalaisia, jotka sanovat olevansa maassa auttamassa. Sitten ihminen joutuu vaaraan tämän työnsä takia. Sitten hän pakenee Eurooppaan, mutta Eurooppa ei olekaan kiinnostunut auttamaan takaisin ihmistä, joka on auttanut heitä auttamaan. 

Tämä ihmislajin solidaarisuus ja johdonmukaisuus.

Tulkkien lisäksi eurooppalaisia auttavat Afganistanissa myös ainakin kokit ja autonkuljettajat ja sekalaiset muut paikalliset. Tämän päivän lehdessä kerrottiin talebanien tappaneen viisi miestä ja uhanneen muitakin, jotka auttavat länsimaisia joukkoja.

Kysyin Asifilta Kreikassa, onko hänellä norjalaisten ”auttajien” yhteystietoja. Ei ollut, sillä paetessa ne oli pitänyt hävittää. Ja toisaalta norjalaiset eivät varmasti olisi halunneet puheluja häneltä. Hän oli sekasortoisessa Ateenassa, jossa ei käytännössä pääse edes hakemaan turvapaikkaa, mutta josta ei paperittomana myöskään pääse mihinkään muuhun Euroopan maahan. Norja tuskin lähettäisi sotilashelikopteria nappaamaan Asifia jamesbondimaisesti turvaan Ateenasta.

Paperi-Hesarin tulkkijutussa väitettiin, että tulkit olivat hakeneet turvapaikkaa juuri Ruotsista siksi, että Suomesta sitä ei voi hakea olematta Suomen sisällä tai rajoilla. No, täältä luin, ettei kyllä Ruotsistakaan ja että tulkkien kollektiivinen turvapaikkahakemus on jo kaatunut tähän.

Dagens Nyheterin jutussa kerrottiin myös, että USA ja Kanada myöntävät erikoisviisumia tulkeille, jotka ovat työskennelleet sikäläisten joukkojen kanssa.

Asif, jonka nimesin Lilyn omaksi seurantapakolaiseksi, on tietääkseni tätä nykyä turvapaikanhakijana Kööpenhaminassa, onnekas pirulainen. Ellei sitten päätös ole tullut jo. Laitoin uutiset luettuani Asifille Facebookissa viestiä ja kyselin, mutta hän ei ole vielä vastannut. Kerron sitten kun kuulen. 

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta