Syitä

I have an excuse! Itse asiassa mulla on tuolla luonnoksissa parikin postausta, joissa selitellään, miksi milloinkin en ole voinut kirjoittaa. Ne eivät sitten kuitenkaan ylittäneet julkaisukynnystä.

Ensimmäisessä kirjoituksessa kuvailtiin yksityiskohtaisesti horror-työpäivä, joka alkoi seitsemältä aamulla ja jatku jonnekin iltayhdeksään. Siinä vähän kerjättiin sääliä. Ja niitä horror-päiviä tuli sitten vielä lisääkin tuossa ennen pääsiäistä ja vielä pääsiäisen aluksi. Semmoisia että istuin kotona yöpaita päällä iltaan asti kirjoittamassa, kunnes tuli kiire illalliselle tai apteekkiin. Olipa ihanaa, ihanaa, ihanaa kun juttuni tuli lopulta sellaiseen kuntoon, että kehtasin lähettää sen pomolleni ja pystyin lomarentoutumaan. Ja ulkona paistoi aurinko!

Toisessa kirjoituksessa kerrottiin, että olen ollut lomalla ja kotinettini ei toiminut. Sitten kun vihdoin aloin selvittää, että miksi se ei jumalauta toimi, haluan palvelua, niin kävi ilmi, että lasku oli maksamatta. Tämä oli suuri järkytys ja epäonnistuminen. Minulla ei ole tapana jättää laskuja maksamatta tai asioita hoitamatta. Tuntui melkein samalta kuin silloin kerran kun reputin yhden tentin.

Ja nyt on tullut uusia syitä: olen koukussa The Wire -sarjaan, toinen kausi loppupuolella. Ja silloin kun en kehtaa enää aloittaa uutta jaksoa, siirryn lukemaan Jonathan Safran Foerin kirjaa Eläinten syömisestä, joka hieman nihkeän alun jälkeen on saanut mut yhtä pauloihinsa kuin kaikki muutkin lukijansa. Ja tuskinpa pystyn enää syömään kanaa. Kananmunienkin kanssa tekee tiukkaa.

Ja nyt, nyt en voi kirjoittaa, koska Ruotsin telkkarista tulee käsipalloa: naisten Elitserienin välierä Lugi–Eslöv.

Eli palataan joku toinen kerta asiaan.