Pimeys vahvistuu kun valo lähestyy – Ajatuksia apokalypsista

https://youtu.be/JFSytRgNJIc

Ehkä olen kuunnellut liikaa Musea, katsonut zombie-leffoja tai muuten vaan seilannut synkissä vesissä, mutta apokalypsi on ajatuksena kumman kiehtova. Jos uskonnonopetus ei olisi ollut lapsuudessani turhan tunnustuksellista, olisin saattanut löytää kiinnostavaa sisältöä eskatologian ajatuksista. Ilmestyskirja Nyt!

Apokalyptinen tuho luo kummallista toivoa ja on melkoinen inspiraation lähde monenlaisille mietinnöille ja luoville tuotoksille. Apokalypsin ajatus saa tuntemaan itsensä mitättömän pieneksi, mutta juuri siksi antaa turvallisuuden tunnetta ja auttaa jäsentämään maailmaa. Kevyemmin koettuna maailmanlopun meininki on tuottanut melkoisen määrän upeaa visuaalista kuvastoa Mad maxista aivoja syöviin zombeihin ja kylmäävän hyvään kirjallisuuteen.

Osa lopun aikojen kauhuista on jo tapahtunut: epätasa-arvo, nälänhätä, taudit,sodat, ihmiskauppa, ympäristökatastrofit… Toivottavasti ainut tie parempaan maailmaan ei ole täystuho, vaikka tuorein pandemia onkin huolestuttava merkki huomisesta. Ehkäpä ihmiskunta tai kukin yksilönä voi todeta tehneensä kaiken kauhean lisäksi edes jotain hyvääkin hetkellä, kun havaitaan auringon sammuneen yhdeksän minuuttia sitten.

En ole hurja metsästäjä enkä spagettikäsineni takuulla joukon vahvin taistelija, mutta jos maailmanloppua edeltävät nälkäpelimäiset olosuhteet, suosittelen harkitsemaan rekrytoimistani sinun tiimiisi. Luulen, että pärjäisin varsin pitkälle kohtalaisen hyvällä sosiaalisella älylläni sekä kaikilla leffoista, kirjoista ja sarjoista saaduilla opeilla. Olen mitä paras vakooja ja hiljaa hipsutteleva hiippari, osaan liikkua jälkiä jättämättä jättömailla ja ja rappukäytävissä. Tarvittaessa olen myös poppoon life coach ja henkinen olkapää, turvaverkko ja kainalosauva.

Selviytyjät-posseen kaipaisin kamuksi ainakin oivaa organisoijaa, kätevää kokkaajaa ja ehkäpä vähän fyysistä voimaakin. Hakemuksia tulemaan; voimme jo alkaa rakentaa bunkkeria, jossa kykkiä pohtien salaliittoteorioita sekä nukkuen pitkiä päikkäreitä – ja hei eiks Stranger thingsin uus tuottari oo just tuloillaan, joten Netflix and maybe some chill?

Tasapainoilen arkisen Harmageddonin ja tuonpuoleisen taikamaailman välillä, poden usein kosmista yksinäisyyttä mutta myös sydäntä korventavaa rakkautta (tai ehkä kaipuuta, sehän soi kauniimpana). Elämän varrella on tullut tuumattua tärkeille ihmisille, että ’Sinun kanssasi on kiva odottaa maailmanloppua ´, ja ollut kunnia kuulla toisen toteavan samoin itselleen. Kaikki ihmiset eivät jää pysyvästi, eikä aurinko välttämättä sammu vielä ennen kuin oma elämänvoimani sammuu, mutta on merkittävää kantaa sydämessään muistoja ja tyyppejä, joita voi ajatella lämmöllä, kun yllättävä meteoriitti lähestyy, liekit nuolevat horisonttia tai zombiet kiipeävät parvekkeelle.

♥♥♥♥♥♥♥♥

 You still look like a movie                                                      
You still sound like a song
…
Let me photograph you in this light
In case it is the last time
That we might be exactly like we were
Before we realized
We were sad of getting old
It made us restless
~Adele